Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Apetit-konsernin vuoden 2026 ensimmäisen kvartaalin liiketulos painui tappiolliseksi. Ruotsista hankitun liiketoiminnan liiketulos oli odotetusti tappiollinen, mikä osaltaan heikensi Ruokaratkaisujen tulosta vertailukaudesta. Toiminta on kausiluonteista ja tyypillisesti alkuvuoden tulostaso on loppuvuotta matalampi. Ruokaratkaisujen liikevaihto nousi vertailukaudesta erityisesti Ruotsista hankitun liiketoiminnan liikevaihdon myötä. Ruokaratkaisujen Suomen toimintojen liikevaihto nousi hieman vertailukaudesta, myyntivolyymit olivat vertailukauden tasolla. Öljykasvituotteissa tulosheikennykseen vaikuttivat käytetyn raaka-aineen hinta, vertailukautta alhaisemmat myyntivolyymit ja puristusmarginaali. BlackGrain from Yellow Fields® -rapsijauheen vaikutus Öljykasvituotteiden tulokseen oli negatiivinen. BlackGrain ja siitä valmistettava kasviproteiini ovat saaneet positiivisen vastaanoton asiakkailla. Sen erottavat vahvuudet ovat ravitsemuksellinen koostumus ja kyky parantaa tuotteen rakennetta. Esimerkiksi Suomalainen menestysresepti -ohjelman finaaliin yltänyt Sopu-pyörykkä sisältää BlackGrain-kasviproteiinia. Tiedotimme 26.2.2026 yhtiön aloittavan muutosneuvottelut, joiden piirissä oli koko Pudasjärven pakastepizzatehtaan henkilöstö. Muutosneuvottelut päättyivät 13.4., jonka jälkeen tehtiin päätös Pudasjärven pakastepizzatehtaan sulkemisesta. Tehtaan merkittävien investointitarpeiden ja pakastepizzojen myynnin kehityksen myötä tuotantoa on päätetty jatkaa sopimustuotantona Suomessa. Tehtaan sulkemisesta syntyvien vuosittaisten kustannussäästöjen määrä on noin 0,7 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Konsernin kertaluontoiset investointitarpeet lähivuosille laskevat tehtaan sulkemisen vuoksi noin kolme miljoonaa euroa. Tehtaan sulkemiseen liittyvät kertaluontoiset ja vuodelle 2026 kohdistuvat kustannusten ja alaskirjausten vaikutukset liiketulokseen ovat noin 2,3 miljoonaa euroa. Kerroimme maaliskuussa Säkylän pakastetehtaan yhteyteen rakennettavasta automaattivarastosta. Pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen puitteissa Pakkasvakka Oy investoi uuteen automaattiseen valmistuotevarastoon, jonka koko on noin 16 000 lavapaikkaa. Automatisoitu valmistuotevarasto parantaa logistista tehokkuutta ja vastaa kasvaneisiin kapasiteettitarpeisiin. Varaston on tarkoitus olla testiajovaiheessa jo tämän vuoden aikana. Ruotsiin laajentumisen myötä Apetitista tuli merkittävä eurooppalainen pakasteherneen tuottaja. Alkavalla satokaudella sopimusviljelijämme Suomessa ja Ruotsissa viljelevät pakastehernettä yhteensä noin 6 000 hehtaarilla. Olemme nostaneet Suomessa viljeltävän pinta-alan yli 2 000 hehtaariin strategisten tavoitteiden mukaisesti. Ruotsissa pakasteherneen viljelypinta-alaa on kasvatettu viime vuodesta selvästi. Ruotsissa kevät on herneen viljelyalueella Suomea selvästi edellä, ja kylvöt ovat jo hyvässä vauhdissa. Kotimaisten öljykasvien viljelypinta-alat alkavalle kaudelle ovat jälleen kasvamassa edellisvuodesta. Vaikka kasvu on maltillista, on suunta oikea. Olemme Apetitilla tehneet erityisesti RypsiRapsi-foorumin kautta määrätietoisesti töitä öljykasvien viljelypinta-alan kasvattamiseksi sekä viljelyvarmuuden ja satotasojen parantamiseksi. Öljykasvien lisääminen viljelykiertoon edistää omavaraisuutta ja tuo kotimaiseen ruokaketjuun arvonlisää. Strategiamme mukaisesti jatkamme asemamme vahvistamista Suomen ja Ruotsin pakastemarkkinoilla. Toimme kauppoihin vuoden alussa muun muassa Palko+ -tuotesarjan, jonka kaksi palkokasveja ja vihanneksia sisältävää sekoitusta tarjoavat helpon ja herkullisen vaihtoehdon lisätä palkokasveja arkeen. Apetitilla on vahva pakastekasvisten tuotekehityksen osaaminen ja markkinatuntemus, jota tulemme hyödyntämään kuluvan vuoden aikana myös Ruotsin vähittäiskaupan tuoteuutuuksien lanseeraamisessa. Raportoimme kuluvan strategiakauden ajan Ruokaratkaisujen osalta erikseen Suomen toimintojen ja Ruotsista hankitun liiketoiminnan kehityksestä. Kerromme jatkossa myös BlackGrainin liikevaihdon ja liiketuloksen kehittymisestä. BlackGrain raportoidaan osana Öljykasvituotteita. Ruotsin toiminnot ja BlackGrain ovat yhtiön kasvun strategian kannalta oleellisia, minkä vuoksi haluamme antaa etenemisestämme riittävän näkyvyyden. Kumpaakaan ei raportoida omana IFRS:n mukaisena liiketoimintasegmenttinään. Ensimmäiseen kvartaaliin kohdistui paljon tulokseen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä, mutta kasvua ei synny ilman panostuksia. Olemme ottaneet tärkeän askeleen Apetit Ruotsin toimintojen kehittämisen osalta, kun Bjuvin tehtaan pakkauslinjasto on saatu täyteen toimintaan. Pakattujen tuotteiden volyymien kasvattaminen tehtaalla on tärkeä strateginen tavoite. Kulujen laskeminen ja tuotannon tehokkuuden parantaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä Ruotsin liiketoiminnan tuloskäänteen saavuttamiseksi.”

VYR:n kylvöaikomuskyselyn mukaan kevätöljykasvien kokonaisala olisi nousemassa viime vuodesta. Kevätrypsillä viljelyala olisi säilymässä viime vuoden tasolla. Edellisen satokauden kevätöljykasvien satotasoissa oli runsaasti vaihtelua. Merkittävin vaikuttaja satotasoihin oli heinäkuulle osunut hellejakso. Kevätrapsilta mitattiin ennätyksellisiä öljypitoisuuksia. VYR:n kylvöaikomuskyselyn mukaan kevätrypsin kylvöala säilyisi vuoden 2025 tasolla ja kevätrapsin ala nousisi 20 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen satotilaston mukaan rypsin ja rapsin yhteissato vuonna 2025 olisi ollut suurin sitten vuoden 2018. Vuonna 2025 heinäkuun pitkä hellejakso osui öljykasvien osalta kriittisimmälle hetkelle: kukinta jäi vaillinaiseksi niin rypseillä kuin rapseilla, mikä näkyi myös satotasoissa. Apetitin kasviöljypuristamolle toimitettujen kuormien keskiarvolaatujen perusteella siementen laatu oli kuitenkin keskimääräinen tai hyvä. Kevätrapsilla ennätyksellisiä öljypitoisuuksia ”Vaikka kevätöljykasveilla täysi satopotentiaali jäi viime vuonna saavuttamatta, useat viljelijät toimittivat tavaraa, jonka laatu oli kirkkaasti yli keskiarvojen ja laatulisät korottivat perushintaa jopa 70 € tonnia kohden”, kertoo Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase. Laatulisään vaikuttaa siemenen öljypitoisuus, seulonta ja PRA-arvo. Etenkin kevätrapsin öljypitoisuuksissa nähtiin poikkeuksellisia onnistumisia. Kevätrapsien öljypitoisuus on tyypillisesti 40–44 %. Esimerkiksi Johan Örnmarkin viljelemän uutuuskevätrapsi-Selman öljypitoisuus oli tänä syksynä huikeat 47,2 %. Satotaso Örnmarkin pelloilla oli 2800 kiloa hehtaarilta. ”Siementen laatu oli miellyttävä yllätys. Öljypitoisuuden lisäksi muutkin laatutekijät olivat kohdallaan”, Johan Örnmark kertoo. Yhtä yksittäistä tekijää laadukkaalle ja onnistuneelle sadolle hän ei osaa määritellä.  Örnmark on viljellyt tilallaan Tenholan Raaseporissa kevätrapsia vuodesta 2003 alkaen. Viljelyyn on valikoitunut rapsi paremman satoisuuden vuoksi. Pidempi kasvuaika lisää toki myös riskiä, kun puinti menee myöhempään syyskesällä. Örnmark toteaakin, että välillä on tullut epäonnistumisia ja toisaalta toisinaan menee nappiin kuten viime vuonna. ”Moni asia loksahti kohdalleen. Kylvin melko aikaisin, kasvusto muodostui tasaiseksi, pahin helle ei häirinnyt kukintaa ja vettä tuli tarpeeksi. Ruiskutukset onnistuivat, eivätkä rikkakasvit olleet riesana”, Örnmark toteaa. Hän myös varautui ennakkoon varoitettuun pahkahomeriskiin ruiskutuksin. Kylvölannoituksena käytettiin normaalimäärä moniravinteista lannoitetta. Kylvölannoituksen lisäksi kasvustoon ruiskutettiin vielä hivenravinteita varmistamaan, ettei niistä tule puutetta. Viljellyn pellon ph-arvo oli myös melko korkea, lähes 7. ”Siemenen laatuun voi vaikuttaa itse nimenomaan oikea-aikaisilla kasvinsuojelutoimilla, monipuolisella ja riittävällä lannoituksella sekä pahkahomeen torjunnalla. Lisäksi valitulla lajikkeella on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat lopputulokseen”, Kaase kertoo.

Syysöljykasvit osoittivat viime kaudella, että oikeissa olosuhteissa niiden satopotentiaali Suomessa on yllättävä. Ennätystasot ja viljelijöiden kokemukset kertovat lajikkeiden mahdollisuuksista. Hyvältä näyttäneet syysrapsikasvustot toteutuivat viime kesänä myös satotasoissa: Monin paikoin syysrapseista puitiin kaikkien aikojen ennätyssatoja. Lisäksi sekä ruutu-, että tilamittakaavan lajikekokeista mitattiin huikeita, yli kuuden tonnin satoja. Sopivissa olosuhteissa myös Suomessa syysrapsien satopotentiaali on huima. ”Syksyllä 2024 kylvelyt öljykasvit saivat hyvät lähtökohdat. Syksy oli poikkeuksellisen lämmin, joten vähän myöhempäänkin kylvetyt siemenet kasvoivat hyvin. Talvi puolestaan oli leuto ja vähäluminen. Lunta oli kuitenkin suojaamassa niinä muutamana kovempana pakkasjaksona, joten mittavia talvituhoja ei tullut”, kertoo Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase. Syysöljykasvien kevätlannoitukset päästiin tekemään aikaisin. Kasvukauden alku oli viileä ja sateinen - eli aika erinomainen syysmuotoisille kasveille. Kuoriaispainetta ei syysöljykasveilla käytännössä ollut, mikä on tyypillistä niiden kasvurytmin vuoksi. Kukinta kesti pitkään ja ajoittui ennen hellejaksoa, mikä taas verotti erityisesti kevätöljykasvien satoja. ”Näin korkeita satotasoja ei ole Suomessa aiemmin syysöljykasveilla saavutettu”, Kaase toteaa. Syysrypsillä joustavuutta ja monipuolisuutta viljelykiertoon   Syysöljykasvit olivat viljelysuunnitelmassa myös Ajonpään tilalla. Jari Yli-Väärälä oli aikoinaan viljellyt tilallaan kevätöljykasveja, mutta ne olivat jääneet hankalien vuosien jälkeen pois.  ”Alkuvuosina öljykasvien viljely sujui mukavasti ja tuli hyvin satoakin. Ilmasto on muuttunut ja viime aikoina kelit ovat olleet haastavia. Viimeisinä vuosina korjuu oli monesti vaikeaa ja tuholaiset riesana rapsin kanssa”, Yli-Väärälä kuvaa. Ajonpään tilalle haluttiin kuitenkin öljykasvit takaisin viljelykierron vuoksi syysviljojen perään. Näin saadaan multavuutta peltoihin, mikä näkyy yleensä myös seuraavassa viljasadossa. Lisäksi Yli-Väärälä näkee öljykasvien mukanaan tuomalla valkuaisomavaraisuudella arvoa. Viljelyyn valikoitui syysrypsiä. ”Vaikka haasteitakin oli, sato kuitenkin onnistui. Ja siitä innostuneena meillä on nytkin syysrypsiä”, Yli-Väärälä kertoo. Tilalla on munituskanala sekä tilamyyntiä niin munien kuin varhaisperunoidenkin osalta mistä syystä touhua ja tohinaa riittää. Myös tämän vuoksi viljelyyn valikoitui nimenomaan syysrypsi: sen voi kylvää myöhemmin, kun taas syysrapsi vaatii aikaisemman kylvön. Talven jälkeen tehdyn ensimmäisen testin mukaan näytti siltä, että pellolla kaikki on kuollutta, mutta siitä kasvusto kuitenkin elpyi keväällä. Ajonpään tilalta saatiin lopulta 1600–1700 tonnin hehtaarisato syysrypsiltä.  Yli-Väärälä toteaakin, että mikäli päästään 2000 tonniin, se on jo todella palkitsevaa. Talvi on kuitenkin kriittinen syysöljykasvien kannalta, että ehtivät tehdä paalujuurta ennen kylmää. Yli-Väärälä myös toteaa, että maaperän pitää olla kunnossa, jotta juuri pääsee kasvamaan syvälle. Vuosi 2025 osoitti, että syysöljykasvien valtava satopotentiaali on mahdollista saavuttaa myös Suomen oloissa. Luken ennakollisen syyskylvökyselyn mukaan syysöljykasveja kylvettiin viime syksynä 7100 ha. Viime syksynä puintien venyessä kylvöikkuna jäi lyhyeksi ja olosuhteet olivat paikoin haastavat, mutta siitä huolimatta alat kasvoivat. Tämä on osoitus, että kiinnostus syysöljykasvien viljelyä kohtaan on kasvanut.