Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan hankala tuholainen. Levitessään kasvustoon se aiheuttaa merkittäviä satotappioita. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitin viljelyttämästä porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Viimeisimpien vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit on etsinyt ratkaisua hyönteisverkoista. Apetit testasi verkkoja ensin Räpin koetilallaan. Tämän jälkeen sopimusviljelijät ovat ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Taistelussa porkkanakemppiä vastaan verkot ovat osoittautuneet ainoaksi keinoksi tällä hetkellä. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Pertun koko porkkanasato on ollut verkkojen alla viljelykaudella 2022.  ”Sillä on selkeä ero satotasoon, jos ei ole verkkoja”, Jaakko toteaa heti alkuun. Hän on viljellyt porkkanaa vuodesta 2018 ja otti heti toisena vuonna käyttöön verkot osalle porkkana-alasta. ”Verkkojen alla myös porkkanan laatu on parempi. Ne ovat sileämpiä eikä pinnassa ole kempin aiheuttamaa karvaisuutta. Uskon, että näin tehtaalla on parempi kyky käsitellä niitä ja vihanneksesta voidaan käyttää isompi osa. Myös makuvirheet jäävät pois.” Verkon alla kasvaneesta porkkanasta saadaan enemmän pakastettavaa raaka-ainetta. Tästä hyötyvät sekä viljelijä että viljelyttäjä. Verkko päästää läpi kosteuden ja valon, mutta torjuu kempin Verkot levitetään pian porkkanan kylvön tai taimettumisen jälkeen. ”Osa laittaa verkot heti kylvön jälkeen, sillä kokemus on se, että siemenet myös itävät paremmin verkon alla. Verkon alla on kasvihuonemaiset olosuhteet. Itse olen levittänyt verkot yleensä vasta taimettumisen jälkeen. Olen siten ehtinyt myös torjua rikkoja pariin otteeseen ennen verkkojen laittamista. Kovin pitkälle ei verkkojen laittamista kannata jättää, jotta kemppi ei ehdi päästä peltoon”, Jaakko kuvaa. Verkko päästää läpi veden, auringon sekä mahdolliset rikkakasvien torjunta-aineet. Verkon silmäkoko on kuitenkin niin pieni, 0,6 mm, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Kokemusten mukaan verkon alla kasvavien porkkanoiden laatu on parempi kuin jos kemppiä olisi torjuttu kemiallisesti. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko kertoo. Verkkojen levittämiseen ja pois keräämiseen menee oma aikansa ja töihin tarvitaan apukäsiä. Verkkoja säilytetään rullattuina ja ne levitetään pelloille käsin. Verkot kerätään pois heinä-elokuussa kun kemppi ei enää pääse vaikuttamaan porkkanan kehitykseen. Hyönteisverkot ovat esimerkiksi mansikkapelloilta tuttuihin harsoihin nähden painavampia, eivätkä ole esim. tuulen vietävissä. ”Verkkojen asentaminen ja poisottaminen sitoo useampia henkilöitä ja yhden koneen. Lisäksi pitää miettiä niiden kuljettamista ja varastointia. Toisaalta tuholaisruiskutuksesta säästyy aikaa.” Verkkoihin panostaminen varmistaa satoa Verkoista tulee viljelijälle merkittävä kertakustannus hankinnan yhteydessä. Verkkojen on arvioitu kestävän käytössä noin kahdeksan vuotta. Neljän vuoden kokemuksella hyönteisverkoista Jaakko Perttu uskoo tämän odotuksen olevan melko realistinen. Kun huomio verkkojen hankintahinnan ja niiden käyttöön liittyvän työn, Jaakko kokee verkot hyödyllisiksi. ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Me Apetitilla näemme verkkojen käytöllä olevan ratkaiseva vaikutus omien sopimusviljelijöidemme porkkanan viljelyn jatkuvuudelle. Hyvät, laadukkaat porkkanat ovat meidän yhteinen tavoitteemme”, sanoo Apetitin viljelypäällikkö Gunta Cirule. Kuluvan vuoden porkkanasadon Jaakko arvioi olevan hyvä. ”Kesän olosuhteet ovat olleet hyvät, vaikka jossain kohtaa näytti, että vedestä meinasi olla puutetta. Pitkä kasvuaika kuitenkin korjasi sen tilanteen,” Jaakko kertoo. Apetit on vahvasti integroitunut kotimaiseen alkutuotantoon ja on Suomen suurin avomaakasvisten viljelyttäjä. Apetitin noin 140 sopimusviljelijää viljelee vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaalle. Räpin koetilalla Säkylän Köyliössä on tehty pitkäjänteisesti tutkimusta ja kehitystyötä kotimaisen avomaankasvisten viljelyn kehittämiseksi jo lähes 70 vuoden ajan. Myös Apetitin sopimusviljelijöiden pelloilta saatavia tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään aktiivisesti Vastuuviljely-menetelmän kehittämiseksi.

Apetit haluaa edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla seura- ja joukkuetoimintaa tuotantopaikkakunnillaan Säkylässä, Kirkkonummella ja Pudasjärvellä. Kummijoukkueet on nyt valittu kaksivuotiselle kaudelle monien hyvien hakijoiden joukosta. Kummijoukkueiden kuulumisia seurataan vuoden aikana Apetitin kanavissa. Tutustu kummijoukkueisiin:   Pesäsudet Säkylä Pesäsudet on säkyläläinen pesäpallon erikoisseura, joka keskittyy erityisesti junioritoimintaan Pyhäjärviseudulla. ”Kesällä 2022 seurassamme toimii yhteensä 13 joukkuetta, harrastajien ikähaarukan ollessa 6-56 vuotta, joten menoa ja meininkiä riittää! Kotikenttämme ovat Lallinpesä Köyliössä (Apetitin Räpin koetilan läheisyydessä) ja Katinhännän kenttä Säkylässä. Toivotamme kaikki pesäpallon harrastamisesta ja pelaamisesta kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan toimintaamme!” Apetitin kummijoukkuetuella pienennetään junioripelaajien harrastekustannuksia ja madalletaan aivan pienimpien junioreiden pesäpallon aloituskynnystä. Pudasjärven FC Kurenpojat FC Kurenpojat on pudasjärveläinen jalkapallon ja futsalin erikoisseura, jonka yli 500-henkiseen jäsenistöön mahtuu junioreita, ukkoja, pappoja, mutseja ja mammoja. Kaikki otetaan mukaan ja jokainen on tärkeä. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävän FC Kurenpoikien tavoitteena on kehittää lasten osaamista sekä jalkapalloilijana että liikkujina yleensä. Kaikille halutaan tarjota mahdollisuus joukkueurheiluun taitotasosta riippumatta. Joukkuetoiminnan lisäksi Hippo-jalkapallokoulu tavoittaa kymmeniä pallolajeista kiinnostuneita lapsia vuosittain ja Kurenpojat tarjoaa yhdessä koulun kanssa futsalkerhoa koululaisille. ”Toimintamme perustuu kokonaan vapaaehtoisuuteen ja osallistumismaksut eivät saa olla yhdenkään lapsen tai nuoren harrastamisen esteenä. Maahanmuuttajien kotouttamisen edistäjänä seuralla on vahvat perinteet. Motivoituneille lapsille ja nuorille seura tarjoaa tukea kehittymiseen taloudellisesti sekä luomalla pelaajapolkua kohti huippu-urheilua. Apetitin kummijoukkueena Kurenpojat tarjoaa eri joukkueille harrastusvälineitä, avustaa vähävaraisia perheitä maksuissa tai tukee kehittyvien pelaajien leiri- ja koulutustoimintaa. Kurenpoikien toimintaan ovat kaikki tervetulleita!" Kirkkonummen FC Wild FC Wild on Kirkkonummen kunnan alueella toimiva jalkapallon erikoisseura. Seuran toiminnan tarkoituksena on kehittää pelaajia ja heidän yksilöllisiä taitojaan jalkapalloilijoina sekä tukea lasten liikunnan harrastamista luomalla monipuolisia liikunnan mahdollisuuksia, luomalla hyvät lajin perustaidot ammattitaitoisen valmennuksen avulla sekä kannustaa perustaitojen omatoimiseen harjoitteluun, tarjoamalla pelitapahtumia ja toimimalla lähellä omaa asuinaluetta. ”Innostamme oman huipun tavoitteluun ja terveeseen elämään iloisesti kehittyvässä jalkapalloperheessä.”  Apetitin kummijoukkuetuki käytetään vähävaraisten tukirahastoon, jonka avulla varmistetaan että jokainen lapsi pystyy harrastamaan, vaikka perheessä olisi taloudellisesti heikko tilanne.

Tuore korkeushypyn EM-mitalisti ja Suomen ennätyksen maaliskuussa 2021 hypännyt Ella Junnila ja Apetit ovat solmineet yhteistyökumppanuuden. Suomen Tokion vuoden 2021 olympiajoukkueeseenkin valittu ja Tampereen Pyrintöä edustava Junnila arvostaa ruoassaan vastuullisuutta ja kotimaista alkuperää. ”Kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on tullut suoraan vanhemmiltani, onhan isäni sikatilallinen. Ruoan vastuullisuus ja kotimaisuus ovat minulle tärkeitä asioita - tietysti ravitsemuksellisuuden ohella. Yhteistyö Apetitin kanssa on siitäkin mieluisa asia, että nyt pääsen perehtymään enemmän kotimaiseen ruoantuotantoon myös kasvisten näkökulmasta”, Junnila kertoo. Kilpaurheilussa oikeanlainen ruokavalio on tärkeä asia, ja korkeushypyssä ravinnon ja harjoittelun oikean suhteen merkitys korostuu entisestään lajin luonteen vuoksi. Urheilun ohella opintojaan Tampereen yliopistossa suorittavan Junnilan keittiössä pakasteilla on iso rooli arkea helpottamassa. ”Käytän monipuolisesti erilaisia kasviksia. Pakastekasviksissa on se hieno puoli, että ne ovat vuodenajasta riippumatta aina parhaimmillaan ja niitä voi ottaa pakasteesta vain ruoanlaitossa tarvittavan määrän.” Yhteistyön myötä Apetitin tuotteet ja niistä valmistuvat maukkaat ateriat löytyvät jatkossa Junnilan keittiön lisäksi myös korkeushyppääjän Instagram-kanavalta. ”Olemme erittäin iloisia nyt alkavasta pitkäaikaisesta yhteistyöstä. On hienoa päästä osaltamme tukemaan lahjakkaan yleisurheilijan matkaa kohti korkeuksia, etenkin kun arvomaailmamme kotimaisen ruoan suhteen kohtaavat niin hyvin”, Apetitin toimitusjohtaja Esa Mäki kertoo. Seuraa Ellaa Instagramissa! 

Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan sitkein tuholainen. Kun entiset torjuntakeinot kävivät tehottomiksi kemppiä vastaan, Apetitilla lähdettiin etsimään ratkaisua ongelmaan. Uudesta menetelmästä, porkkanaverkoista, on saatu positiivisia tuloksia. Porkkanakemppi aiheuttaa porkkanakasvustoon levitessään suuria satotappioita, minkä vuoksi sitä on perinteisesti torjuttu kemiallisilla torjunta-aineilla. Apetitilla on kuitenkin haluttu vähentää torjunta-aineiden käyttöä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. ”Torjunta-aineiden teho on myös osoittautunut heikoksi porkkanakemppiä vastaan. Porkkanaverkkojen ansiosta torjunta-aineiden käyttöä on vähennetty, eikä verkoilla suojatuilla pelloilla tehty torjuntaruiskutuksia”, kertoo Apetitin Räpin koetilan tutkimusagronomi Maria Pero. Apetit on testannut porkkanaverkkojen käyttöä porkkanakemppiä vastaan laajamittaisemmin satokaudesta 2019 lähtien. Sitä ennen verkkoja on käytetty lantulla jo vuodesta 2013. Verkkojen käyttöä on testattu Räpin koetilalla sekä kolmen sopimusviljelijän tiloilla. Kokeilun tulokset ovat positiiviset: verkot suojaavat porkkanoita kempin tekemiltä tuhoilta paremmin kuin aiemmat kemialliset torjuntakeinot. Porkkanaverkkojen käyttöä ja tehokkuutta tarkasteltiin myös Apetitille tehdyssä opinnäytetyössä, jonka tulokset puoltavat havaintoja verkkojen hyödyistä. ”Tutkimuksessa kävi ilmi, että torjuntaverkon alla kasvaneet porkkanat olivat huomattavasti suurempia ja tasalaatuisempia kuin kemiallisen torjunnan saaneet ja ilman verkkoa viljellyt porkkanat”, kertoo Maria Pero. Räpin koetilalla onkin porkkanaverkkojen myötä luovuttu kokonaan porkkanakemppiä vastaan tehdyistä tuholaisruiskutuksista. Yksinkertainen ja vastuullinen torjuntamenetelmä Porkkanaverkon tehokkuuden syy on yksinkertainen: verkon silmäkoko on niin pieni, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Valo ja vesi kuitenkin läpäisevät materiaalin. Verkkojen käyttöä tullaan jatkamaan ja lisäämään tulevaisuudessa. ”Tällä hetkellä noin 30 hehtaaria porkkanapeltoja on peitetty verkoilla. Verkkoja aiotaan jatkossa jalkauttaa entistä enemmän sopimusviljelijöidemme käyttöön”, kertoo Apetitin hankinta- ja viljelytyspäällikkö Gunta Cirule. Verkoilla onkin monia etuja, jotka tekevät siitä viljelijän kannalta erinomaisen vaihtoehdon. ”Porkkanaverkkojen käyttö on viljelijälle vähemmän työlästä ja luonnonmukaisempaa kuin perinteiset insektisiidien torjuntaruiskutukset. Ruiskutuksia on jouduttu joskus tekemään useita kertoja viljelykauden aikana. Verkot eivät pelloille levittämisen jälkeen vaadi juurikaan vaivaa”, Cirule kertoo. Torjuntaverkot ovat pitkäikäinen investointi, sillä niiden luvataan kestävän käytössä 7–10 vuotta. Lupaavien tulosten ja positiivisten kokemusten myötä näyttää siltä, että tulevaisuudessa porkkanasato voidaan suojata porkkanakemppiä vastaan aiempaa helpommin ja ekologisemmin. Samalla porkkanoiden laatu ja satotaso paranevat. ”Kyseessä on todella konkreettinen vastuullisuusteko, joka hyödyttää sekä ympäristöä että tuottajaa”, Cirule summaa.

Päivitämme yritysvastuumme olennaisuuksia - vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa Apetitin yritysvastuutekoihin Apetit on päivittämässä yritysvastuunsa olennaisia teemoja. Olennaisuudet määrittävät Apetit-konsernin yritysvastuun keskeiset toimet ja tavoitteet. Apetitille onkin tärkeää kuulla sidosryhmiensä näkemys siitä, mitä kotimaiseen alkutuotantoon pohjaavan ruokatalon tulisi erityisesti yritysvastuussaan huomioida. Vastuullisia tekoja Vastuullisia tekoja on yksi Apetitin uudistetun strategian painopistealueista. Kuluvan vuoden aikana olemme muun muassa kehittäneet ja jalkauttaneet ympäristömyötäisiä viljelymenetelmiä, parantaneet tuotannon materiaalitehokkuutta sekä edistäneet uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. Kyselyyn vastaamalla voit vaikuttaa Apetit-konsernin vastuullisten tekojen painotuksiin, sillä vastausten perusteella päivitetään myös Apetitin yritysvastuuohjelman konkreettisia tavoitteita. Toivomme mahdollisimman kattavia vastauksia, jotta voimme parhaimpamme mukaan vastata Apetit-konsernin yritysvastuuta koskeviin odotuksiin. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10 minuuttia.   Kysely on päättynyt. Kiitos vastauksista!  

Apetit tekee yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFoodin kanssa. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä, jota syntyy suomalaisessa ruokaketjussa vuosittain kaikkiaan 400-500 miljoonaa kiloa. Helsingin Kalasataman kauppakeskus Redissä sijaitseva myymälä on ensimmäinen laatuaan Suomessa. ”WeFoodin taustalla on ajatus siitä, että ruokahävikin ja siitä aiheutuvien turhien päästöjen vähentäminen on merkittävä osa ilmastotyötä. Lisäksi kaupasta syntyvä voitto ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitystyöhön”, kertoo WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen. WeFoodissa myydään elintarviketuotteita, jotka muuten päätyisivät ruokahävikiksi. Idea on syntynyt alun perin Tanskassa, mistä se keksittiin mukaan myös Suomen Kirkon Ulkomaanavun toimintaan. Vuonna 2018 avatussa kaupassa on riittänyt asiakkaita, ja erityisesti kasvikset, kasvispakasteet sekä kasvipohjaiset tuotteet ovat asiakkaiden suosiossa. ”Uskomme, että kaupassa asiointi tekee hävikkiä tutuksi ihmisille helpolla ja lähestyttävällä tavalla. Voimme innostaa kotitalouksia vähentämään hävikkiä”, Hukkanen sanoo. [caption id="attachment_15251" align="alignleft" width="300"] Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu[/caption] Toiminnan pohjana lahjoitukset ja vapaaehtoistyö Hävikkikaupan toiminta perustuu elintarvikealan toimijoilta saatuihin tuotetoimituksiin. Apetit ja monet muut yhtiöt lahjoittavat myymälään tuotteita, jotka normaalisti päätyisivät hävikiksi elintarvikeketjussa: niiden päiväykset ovat umpeutumassa, pakkauksissa saattaa olla virheellisiä merkintöjä tai jokin muu tuotevaatimus ei ole täyttynyt. Myynnissä oleva tuotteet ovat kuitenkin laadukkaita ja erinomaisesti syötäväksi kelpaavia. Apetit on antanut tuotteitaan WeFoodin valikoimiin vuodesta 2018 lähtien. Tuotevalikoima vaihtelee sen mukaan, mitä Apetitin koekeittiön pakastimista löytyviä tuotteita uhkaa hävikiksi päätyminen. Tähän mennessä myymälään on toimitettu esimerkiksi Apetitin pakastekasvissekoituksia sekä erilaisia pihvejä ja pyöryköitä. ”Toimintamme elinehto on yhteistyö elintarvikealan toimijoiden kanssa. Ilman heiltä tulevia tuotteita ei toimintamme olisi mahdollista. Toisaalta me tarjoamme heille yhden kanavan hävikin vähentämiseen. Toinen toiminnan kannalta tärkeä tekijä ovat vapaaehtoisemme sekä tietenkin asiakkaamme”, Hukkanen kertoo. WeFoodin myymälää ja tuotetoimituksia pyöritetään 150 vapaaehtoisen voimin. Vapaaehtoiset tekevät esimerkiksi myymälätyötä ja noutavat tuotelahjoituksia. Moni kokee työn tavaksi toimia ympäristön puolesta, hävikkiä vastaan. Ruokahävikin vähentäminen on yhteinen tavoite Elintarviketeollisuuden raaka-aineiden ja ruoan päätyminen jätteeksi on sekä ekologinen että taloudellinen ongelma. Tämän hävikin vähentäminen onkin tärkeä keino elintarvikeketjun ympäristövaikutusten alentamiseksi. “Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä Apetitin yritysvastuuohjelmaankin kirjattu tavoite. Hävikki huomioidaan läpi arvoketjun, aina raaka-aineiden viljelytyksestä kuluttajien ruokapöytiin saakka”, kertoo Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Myös suurten määrien pakastaminen kerralla ja kylmäketjun huolellisuus lisäävät elintarvikeketjun tehokkuutta ja vähentävät hävikkiä. EU-maat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä kotitalouksissa, ravintoloissa ja kaupoissa, sekä vähentää elintarvikejätteen määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon työtä kaikilta ruokajärjestelmän toimijoilta.

Apetitin ja lähes 30 muun yrityksen ja organisaation allekirjoittama kantapaperi kasvipohjaisten elintarvikkeiden arvoketjun edistämisestä julkaistiin 1.2. Investointi kotimaisen kasvipohjaisen ruoan arvoketjun kehittämiseen lisää työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia sekä uusia suomalaisia innovaatioita. Investoinnit kasvipohjaisen ruoan arvoketjuun voivat edesauttaa Suomea nostamaan asemaansa nousevassa elintarvikemarkkinassa. “Suomessa on innovoitu ainutlaatuisia kasvipohjaisia tuotteita. Panostamalla alan kehitykseen voimme kilpailla maailman kärjessä ja hyödyntää uusien tuotteiden tuomia vientimahdollisuuksia”, kertoo Apetitin kaupallinen johtaja Timo Partola. Yksi haasteista on pula kotimaisesta raaka-aineesta. Yhteisen kannan allekirjoittajat peräänkuuluttavat, että tukea ja neuvontaa suomalaisille maataloustuottajille kehitetään yhä paremmin tarpeiden mukaiseksi. Tarvitaan riittävät taloudelliset resurssit sekä osaamisen kehittämistä. Kotimaisten kasviproteiinien käytön lisääminen osa Apetitin strategiaa Lisää kotimaisia kasviproteiineja on yksi Apetitin strategisista painopistealueista vuosille 2023-2025. Raaka-aineina keskiössä ovat kotimaiset öljykasvit sekä palkokasvit, joiden kotimaista viljelyä Apetit haluaa edistää. Apetit myös tutkii mahdollisuuksia kotimaisen herneproteiinin tuottamiseksi. Apetitin Räpin koetilalla tutkitaan muun muassa herneen, härkäpavun sekä kikherneen viljelyä. Apetitin kehittämä rypsipohjainen kasviproteiini BlackGrain sai uuselintarvikeluvan helmikuussa 2021. Vuoden 2022 lopulla lanseerattiin BlackGrainia sisältävä Apetit Minijauhispyörykkä.

Meddelande, 5.1.2023, kl. 14.00 Apetits oljepresseri i Kantvik har under 2022 testat olika lösningar för att avlägsna de luktolägenheter som observerats i presseriets miljö. Baserat på testerna har det fattats ett beslut att skaffa en katalytisk brännare till oljepresseriet. Resultat från fältmätningar, sensoriska observationer och resultat från luktkoncentrationsmätningar visar att avlägsnandet av lukten genom katalytisk förbränning är synnerligen effektivt. Även responsen som kommit från presseriets närområde har beaktats under processen som haft som syfte att förbättra hanteringen av luktgaser. Vid Kantviks oljepresseri testades flera olika metoder för att hantera lukterna: lösningar som baserades på olika typer av ozoneringsutrustning och biofilter gav emellertid inte de önskade resultaten. Effekten och driftsäkerheten för den katalytiska brännare som valdes som lösning har varit bättre än i de andra testade lösningarna, där till exempel väderförhållanden har haft en inverkan på resultaten. Brännaren tas i bruk under sommaren 2023. Utrustningen levereras till Kantviks oljepresseri under mars–april. Brännaren installeras som en del av presseriets process under maj–juni och det betyder att ibruktagandet, enligt det preliminära tidsschemat, skulle ske vid slutet av provkörningarna i juni 2023. Apetit har i ärendet kommit överens med NMT-central i Nyland, som är den myndighet som övervakar miljötillståndet för presseriet, och samarbetar med miljötillsynen i Kyrkslätts kommun och Esboregionens miljöhälsa. Bakgrund – vad händer under behandlingen av luktgaser? Den katalytiska brännare som installeras i Apetits oljepresseri i Kantvik är en efterbehandlingsfas för luktgaser. Före luktgaserna förs till brännaren behandlas de med en gasrenare. Gasrenaren togs i drift i december 2020 i samband med ibruktagandet av den nya energilösningen för Kantviks oljepresseri, där man i huvudsak slopade användningen av fossila bränslen och övergick till användning av förnybara energikällor. I och med den nya energilösningen var det inte längre möjligt att bränna luktgaserna i enlighet med det tidigare tillvägagångssättet. Gasrenaren har fungerat felfritt sedan den togs i drift och den har avlägsnat luktgasernas svavelföreningar som planerat. Gasrenarens mätdon kalibreras regelbundet och renarens drift övervakas i realtid. Gasrenaren har avlägsnat de luktande svavelföreningarna på ett effektivt sätt och målvärdena för luktolägenheter har inte överskridits. I tester som har genomförts efter invånarresponsen har man ändå observerat att luktgaserna fortfarande innehåller små mängder av föreningar med låg luktgräns. Föreningarna i fråga har orsakat luktolägenheter i närområdet och man har sökt efter en lösning från och med tillfället då invånarresponsen började komma. Apetit har utfört egenkontroll av luktolägenheter sen augusti 2021 och har tagit inkommen invånarrespons i beaktande i utvecklingen av en lösning. En utredning om att göra behandlingen av luktgaser mer effektiv påbörjades i slutet av 2021 och tester av olika behandlingsmetoder i januari 2022.

Tiedote, 5.1.2023, klo 14.00 Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamolla on testattu vuoden 2022 aikana eri ratkaisuja puristamon ympäristössä havaittujen hajuhaittojen poistamiseksi. Testien perusteella kasviöljypuristamolle on päätetty hankkia katalyyttinen poltin. Kenttämittausten tulokset, aistinvaraiset havainnot ja hajupitoisuusmittauksien tulokset osoittavat, että hajun poistuminen katalyyttisellä poltolla on erittäin tehokasta. Myös puristamon lähialueelta tulleet palautteet on huomioitu hajukaasujen hallinnan parantamiseen tähtäävän prosessin aikana. Kantvikin kasviöljypuristamolla testattiin useita eri menetelmiä hajujen hallintaan: eri otsonointilaitteistojen ja erilaisten biosuodattamiin perustuvien ratkaisujen tulokset eivät kuitenkaan olleet toivottuja. Ratkaisuksi valitun katalyyttisen polttimen teho sekä toimintavarmuus ovat olleet parempia kuin muissa testatuissa ratkaisuissa, joissa tuloksiin ovat vaikuttaneet esimerkiksi sääolot. Poltin saadaan käyttöön kesällä 2023. Laitteisto toimitetaan Kantvikin kasviöljypuristamolle maalis-huhtikuun aikana. Poltin asennetaan osaksi puristamon prosessia touko-kesäkuun aikana, jolloin käyttöönotto alustavan aikataulun mukaisesti tapahtuisi koeajojen päätteeksi kesäkuussa 2023. Apetit on sopinut asiasta puristamon ympäristölupaa valvovan viranomaisen, Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa ja tekee yhteistyötä Kirkkonummen kunnan ympäristövalvonnan ja Espoon seudun ympäristöterveyden kanssa. Taustaa – mitä hajukaasujen käsittelyssä tapahtuu? Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamolle investoitava katalyyttinen poltin on hajukaasujen jälkikäsittelyvaihe. Ennen polttimeen päätymistä hajukaasut käsitellään hajukaasupesurilla. Hajukaasupesuri otettiin käyttöön joulukuussa 2020 Kantvikin kasviöljypuristamon uuden energiaratkaisun käyttöönoton yhteydessä, jossa fossiilisten polttoaineiden käytöstä on pääosin luovuttu ja siirrytty uusiutuviin energialähteisiin. Uuden energiaratkaisun myötä hajukaasujen polttaminen aiemman toimintatavan mukaisesti ei ollut enää mahdollista. Hajukaasupesurissa ei ole ollut toimintahäiriötä sen käyttöönoton jälkeen, ja se on poistanut hajukaasujen rikkiyhdisteet suunnitellusti. Hajukaasupesurin mittalaitteet kalibroidaan säännöllisesti ja pesurin toimintaa valvotaan reaaliaikaisesti. Hajukaasupesuri on poistanut haisevat rikkiyhdisteet tehokkaasti, eivätkä hajuhaittojen tavoitearvot ole ylittyneet. Asukaspalautteen jälkeen tehdyissä testeissä on kuitenkin havaittu, että hajukaasuihin jää pieniä määriä matalan hajukynnyksen yhdisteitä. Kyseiset yhdisteet ovat aiheuttaneet hajuhaittaa lähialueelle ja ongelmaan on etsitty ratkaisua siitä asti, kun asukaspalautetta alkoi tulla. Apetit on tehnyt hajuhaitoista omavalvontaa elokuusta 2021 alkaen sekä ottanut tulleet asukaspalautteet huomioon ratkaisun etsimisessä. Selvitys hajukaasujen käsittelyn tehostamiseksi aloitettiin loppuvuodesta 2021, testit eri käsittelytavoista aloitettiin tammikuussa 2022.   Lisätietoja ja poikkeavia hajuhavaintoja voi toimittaa: Apetit Kantvik Oy, Toni Oravakangas, puh. 010 402 2352 tai 

Apetit Kotimainen Itämeren kalapihvi on voittanut Iltalehden Kultainen Pippuri -elintarvikekilpailun Arjen helpottaja -sarjassa! Sarjan voittaja ratkesi yleisöäänestyksessä. Itämeren kalapihvi on uusin lisä Apetitin lähikalatuotteisiin. Kilpailu oli avoin kaikille elintarvikevalmistajille, ja ne ovat itse ilmoittaneet vuonna 2022 lanseerattuja tuotteitaan mukaan. Finalistit kuhunkin sarjaan valitsi asiantuntijaraati. Raatiin kuuluivat Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä, keittiömestarit Hans Välimäki ja Pekka Terävä, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto ja Iltalehden ruokatoimittaja Eeva Paljakka. ”Itämeren kalapihvin, kuten aikaisemmin markkinoille tuodun kalapuikonkin, pääraaka-aineena on Itämerestä Suomen aluevesiltä pyydetty MSC-sertifioitu silakka. Pihveissä on luonnollinen mieto ja raikas kalan maku, joka sopii koko perheelle. Gluteeniton, laktoositon ja Sydänmerkillä varustettu Itämeren kalapihvi sopii moniin ruokavalioihin ja maistuu niin perunamuusin kanssa kuin burgerinkin välissä”, brändi- ja tuoteryhmäpäällikkö Wilhemiina Ritala Apetitilta kertoo. Kestäviä ruokavalintoja lähikalasta Apetitilla on pitkään tehty työtä kotimaisen lähikalan käytön lisäämiseksi. Apetit Kotimainen Itämeren kalapihvi on tuoteperheen viimeisin uutuus. Itämeren silakasta valmistettava pihvi lanseerattiin kuluttajille lokakuussa 2022. ”Lähikalojen tuotteistaminen sai alkunsa halusta hyödyntää hoitokalastuksen saalis. Ensimmäinen lähikalatuotteemme oli kotimaisista särkikaloista valmistettu Kotimainen Järvikalapihvi, joka lanseerattiin ammattikeittiöiden käyttöön vuonna 2016. Vähittäiskauppoihin Järvikalapihvi saatiin vuonna 2018”, kertoo Apetitin tuotekehitys- ja portfoliopäällikkö Hanna Pere. Apetitin ensimmäinen Itämeren silakasta valmistettu kalatuote tuli vähittäiskauppaan vuonna 2021. ”Itämeren kalapihvi on jatkoa Apetitin suosittuun, kestäviä ruokavalintoja edistävään kotimaiseen lähikalatuotesarjaan. Kalapihvit ovat helppo ja herkullinen keino lisätä lähikalaa lautaselle. Se tekee hyvää sekä ihmisille että Itämerelle, sillä silakanpyynnin myötä vesistöstä poistuu rehevöitymistä lisääviä ravinteita”, kertoo Apetitin viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Miika Kemilä.  Lue lisää  Apetit Itämeren kalatuotteet Apetit Järvikala-tuotteet Apetit levälaskuri

Apetit on kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen elintarvikeyhtiö, jonka päätuoteryhmiä ovat kasvis- ja ruokapakasteet, kasviöljyt sekä rypsipuristeet. Apetitin sopimusviljelijät tuottavat vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Säkylän pakastetehtaalla. Pääosin Satakunnan alueella viljeltävistä kasviksista valmistetaan pakastekasvisten ohella muun muassa pihvejä ja pyöryköitä.  Apetitilla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Apetitin omalla Säkylän Köyliössä sijaitsevalla Räpin koetilalla tutkitaan kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyekosysteemiä tukevia viljelymenetelmiä sekä kasvilajikkeita. Koetilan toiminnasta vastaa Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. viljelykokeiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä kokeista saatujen tulosten käsittely ja esittäminen. Tuukan työaika kuluu siis sekä tietokoneella tutkimus- ja suunnittelutyön ääressä että konkreettisissa peltotöissä yhdessä tilan muiden työntekijöiden kanssa. ”Parasta työssäni on, että pääsen hyödyntämään osaamistani kasvinjalostuksesta käytännön lajikekokeiden parissa. Opiskellessani suuntauduin kasvinjalostukseen kasvintuotantotieteiden koulutusohjelmassa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa”, Tuukka kertoo. Koetilan tutkimustulokset sopimusviljelijöiden hyödyksi Koetilan toiminta liittyy oleellisesti Apetitin tuotteiden tuotantoon pellolta pakkaseen. Räpillä viljellään pakastetuotantoon sopivia kasvilajikkeita ja koeviljelyä tehdään sitä silmällä pitäen. Räpin koetilalla on etsitty muun muassa ratkaisua kotimaisen porkkanan hankalan tuholaisen, porkkanakempin selättämiseen. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitilla pakastettavasta porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Se aiheuttaa merkittäviä satotappioita levitessään kasvustoon. Viime vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit testasi koetilallaan ratkaisua hyönteisverkoista. Kun verkot todettiin Räpin koeviljelyssä toimiviksi, ovat sopimusviljelijät ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Perttu kokee verkot hyödyllisiksi punnitessaan tuloksia sekä verkkojen merkittävää hankintahintaa ja niiden käyttöön liittyvää työtä, ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko lisää. Pakasteesta pihviksi Viljelijöiden viljelemät porkkanat käsitellään Apetitin Säkylän tehtaalla ja pakastetaan lajikkeesta riippuen eri jatkojalostustarpeisiin. Yksi Apetitin klassikkotuotteista on Porkkanapihvi, joka juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. ”Porkkanapihvi on yksi suosituimmista ruokakaupoissa myynnissä olevista kasvispihveistä. Se on neutraalin makuinen eikä vastaavaa tuotetta oikeastaan löydy muualta Euroopasta”, kertoo Apetitin tuotekehittäjä Riitta Pohjavirta-Happonen.  Porkkanapihvi on lähes täysin kotimaisista raaka-aineista valmistettu tuttu ja turvallinen kasvispihviklassikko. 61 prosenttia siitä on sopimusviljelijöiden tuottamaa porkkanaa ja sen päällä on rapea ja kevyt perunarae. 36 vuotta Apetitilla työskennellyt Riitta kertoo, että aluksi pihvi valmistettiin tuoreesta porkkanasta. Nykymuotoonsa se on kehittynyt Riitan käsien kautta. Tuotekehittäjän tehtävään ei ole suoraa koulutusta, vaan työ opettaa. Edellytyksenä on kuitenkin elintarvikealan tutkinto ja intohimoinen ja kiinnostunut suhtautuminen ruokaan ja elintarvikkeisiin. ”Tuotekehittäjäksi sopii ihminen, joka on avoin maailmaan ja sopivasti utelias uutuuksille ja uusille mahdollisuuksille. Tietyissä asioissa pitää olla tarkka ja kiinnostunut myös lainsäädännöstä”, Riitta summaa. Hän myös muistuttaa, että se, millainen tuotteesta lopulta tulee ei ole täysin tuotekehittäjästä kiinni. Asiaan vaikuttavat mm. asiakkaiden tarpeet ja ruokatrendit. Tuoteryhmäpäällikkö vie kehitetyn tuotteen kauppoihin Tuotteen kehitysprojektia vetää tuoteryhmäpäällikkö. Mukana ovat tuotekehityksen lisäksi tuotanto, hankinta, pakkausasiantuntija, laatuasiantuntijat, talous sekä myynti. ”Ennen kun uutta tuotetta on edes lähdetty kehittämään, on tutkittu trendejä ja mitä markkinoilla tapahtuu sekä selvitetty kuluttajien toiveita ja tarpeita”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Mari Pallonen. Merkittävä osa tuoteryhmäpäällikön tehtävistä liittyy kaupallistamiseen: tuotteen konseptointiin, hinnoitteluun, pakkauksen suunnitteluun ja markkinointiviestintään. Tehtävään soveltuva koulutus on kaupallinen tai elintarvikealan korkeakoulututkinto. Mari painottaa, että työssä tärkeitä ovat projektinhallintataidot sekä suunnitelmallisuus, analyyttisyys ja proaktiivisuus. Pitää olla aktiivinen ja seurata, mitä markkinoilla tapahtuu ja reagoida kuluttajien tarpeisiin. ”Työni on todella monipuolista ja tunnen, että pääsen käyttämään osaamistani laajasti. Apetitilla olen ensimmäistä kertaa suomalaisessa valmistavassa yrityksessä ja olen päässyt vaikuttamaan mitä kehitetään. On hieno juttu nähdä koko kaari pellolta valmiiksi tuotteeksi, kun se on kaupan hyllyssä ja kuluttajan saatavilla”, Mari sanoo.

Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Molemmat liiketoiminnot saavuttivat voitollisen tuloksen kolmannella neljänneksellä. Alkuvuoden toimintaan vaikuttanut kustannusten nousu painoi kuitenkin edelleen kolmannen neljänneksen tulosta, joka jäi hieman vertailukaudesta. Öljykasvituotteissa saavutettiin vertailukautta parempi tulos. Katsauskaudella tulosta paransivat kohonneiden kustannuksien vieminen myyntihintoihin. Raaka-aineen hintojen tasaantuminen tuki tuloskehitystä, mutta kannattavuutta ovat edelleen heikentäneet kohonneet kustannukset, kuten energia- ja rahtikulut. Ruokaratkaisuissa sekä liikevaihdon että myyntivolyymin kasvua saavutettiin kolmannella neljännekselle erityisesti Food service -sektorissa. Vähittäiskaupassa myyntivolyymit ja liikevaihto pysyivät vertailukauden korkealla tasolla. Viennissä myynti ei yltänyt vertailukauden tasolle. Viennin liikevaihdon laskussa merkitsevä tekijä on hernetoimitusten siirtyminen. Ruokaratkaisuissa kustannusinflaation vaikutuksia on jo viety hintoihin, mutta pääosin hintojen muutokset tulevat voimaan lokakuun alusta alkaen. Erityisesti vertailukauteen nähden korkeat energiakustannukset vaikuttivat tulokseen negatiivisesti. Kuluva satokausi on ollut kotimaisten kasviksien osalta onnistunut. Kotimaisen pakasteherneen sato oli sekä määrällisesti että laadullisesti tavoitteiden mukainen. Myös juuresten osalta satokausi on sujunut hyvin ja esimerkiksi porkkanaverkkojen alla kasvanut porkkanasato on laadun ja määrän osalta hyvällä tasolla. Jatkoimme kehitys- ja tutkimustyötämme kotimaisten kasvisten, muun muassa kikherneen ja kukkakaalin viljelytekniikan kehittämisen parissa. Kikhernettä puitiin tutkimusjakson aikana toista kertaa hernepuimureilla. Aiemman satokauden oppien myötä puintiin tehtiin muutoksia ja kokemukset olivat positiivisia. Apetit on kotimaiselle rypsille ja rapsille vakaa ostaja. Jatkamme työtämme kotimaisten öljykasvien viljelypinta-alan ja satotason kasvattamiseksi kotimaassa. Kohonneen hintatason myötä hyvin viljelykiertoon sopivat öljykasvit ovat nyt kannattavuuden suhteen houkuttelevia viljelijälle. Luonnonvarakeskuksen syyskuun satoarvion mukaan rypsin ja rapsin sato Suomessa kasvaisi yli 35 prosenttia edellisvuodesta. Nousu oli tarpeen viime vuoden vaatimattoman öljykasvien sadon jälkeen, vaikka kokonaismäärä onkin edelleen selvästi viimeisen kymmenen vuoden keskiarvojen alapuolella. Kotimaista rypsiöljyä arvostetaan ja kysytään kaikissa myyntikanavissa: teollisuudessa, ammattikeittiöissä ja vähittäiskaupassa. Pientuotannossa oleva innovatiivinen rypsi-ingredientti BlackGrain vastaa tulevaisuuden tarpeeseen lisätä kasvipohjaisia proteiineja maailmanlaajuisesti. Olemme edistyneet valmistuksen siirtämisessä teolliseen mittakaavaan. Apetit on yritysvastuuohjelmassaan sitoutunut vähentämään omia suoria päästöjään 75 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Merkittävimmät päästövähennykset syntyvät energiaratkaisuista: tuulivoimalla tuotetun sähkön käyttöönotosta ja viime vuonna tuotannolliseen käyttöön otetusta Kantvikin bioenergialaitoksesta. Säkylän tehtaan bioenergialla tuotettuun kaasuun ja lämmön talteenottoon perustuva energiaratkaisu on tavoitteena saada käyttöön vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Työt Säkylän pakastetehtaan tontilla ovatkin jo käynnistyneet, jotta olisimme aikataulun mukaisesti ensi vuonna entistä lähempänä kunnianhimoista päästövähennystavoitettamme. Uusi energiaratkaisu pienentää Säkylän tehtaan CO2-päästöjä peräti 80 prosenttia. Pudasjärven pakastepizzatehtaalle tekemämme merkittävä investointi on valmis. Syys-lokakuun vaihteessa kauppoihin ovat saapuneet uudistetulta pakastepizzatehtaalta juureen leivottuun taikinaan valmistetut pakastepizzat. Pääosin kotimaisista raaka-aineista valmistetut, maultaan herkulliset pakastepizzat ovat saaneet hyvän vastaanoton kaupoissa. Uusien erittäin laadukkaiden pizzojen myötä lisäämme markkinaosuuttamme merkittävässä pakastepizzojen kategoriassa. Työmme kestävän ruokaketjun edistämisen ja kannattavuuden parantamisen parissa jatkuu.”

Apetit on kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen elintarvikeyhtiö, jonka päätuoteryhmiä ovat kasvis- ja ruokapakasteet, kasviöljyt sekä rypsipuristeet. Apetitin sopimusviljelijät tuottavat vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Säkylän pakastetehtaalla. Pääosin Satakunnan alueella viljeltävistä kasviksista valmistetaan pakastekasvisten ohella muun muassa pihvejä ja pyöryköitä.  Apetitilla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Apetitin omalla Säkylän Köyliössä sijaitsevalla Räpin koetilalla tutkitaan kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyekosysteemiä tukevia viljelymenetelmiä sekä kasvilajikkeita. Koetilan toiminnasta vastaa Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. viljelykokeiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä kokeista saatujen tulosten käsittely ja esittäminen. Tuukan työaika kuluu siis sekä tietokoneella tutkimus- ja suunnittelutyön ääressä että konkreettisissa peltotöissä yhdessä tilan muiden työntekijöiden kanssa. ”Parasta työssäni on, että pääsen hyödyntämään osaamistani kasvinjalostuksesta käytännön lajikekokeiden parissa. Opiskellessani suuntauduin kasvinjalostukseen kasvintuotantotieteiden koulutusohjelmassa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa”, Tuukka kertoo. Koetilan tutkimustulokset sopimusviljelijöiden hyödyksi Koetilan toiminta liittyy oleellisesti Apetitin tuotteiden tuotantoon pellolta pakkaseen. Räpillä viljellään pakastetuotantoon sopivia kasvilajikkeita ja koeviljelyä tehdään sitä silmällä pitäen. Räpin koetilalla on etsitty muun muassa ratkaisua kotimaisen porkkanan hankalan tuholaisen, porkkanakempin selättämiseen. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitilla pakastettavasta porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Se aiheuttaa merkittäviä satotappioita levitessään kasvustoon. Viime vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit testasi koetilallaan ratkaisua hyönteisverkoista. Kun verkot todettiin Räpin koeviljelyssä toimiviksi, ovat sopimusviljelijät ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Perttu kokee verkot hyödyllisiksi punnitessaan tuloksia sekä verkkojen merkittävää hankintahintaa ja niiden käyttöön liittyvää työtä, ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko lisää. Pakasteesta pihviksi Viljelijöiden viljelemät porkkanat käsitellään Apetitin Säkylän tehtaalla ja pakastetaan lajikkeesta riippuen eri jatkojalostustarpeisiin. Yksi Apetitin klassikkotuotteista on Porkkanapihvi, joka juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. ”Porkkanapihvi on yksi suosituimmista ruokakaupoissa myynnissä olevista kasvispihveistä. Se on neutraalin makuinen eikä vastaavaa tuotetta oikeastaan löydy muualta Euroopasta”, kertoo Apetitin tuotekehittäjä Riitta Pohjavirta-Happonen.  Porkkanapihvi on lähes täysin kotimaisista raaka-aineista valmistettu tuttu ja turvallinen kasvispihviklassikko. 61 prosenttia siitä on sopimusviljelijöiden tuottamaa porkkanaa ja sen päällä on rapea ja kevyt perunarae. 36 vuotta Apetitilla työskennellyt Riitta kertoo, että aluksi pihvi valmistettiin tuoreesta porkkanasta. Nykymuotoonsa se on kehittynyt Riitan käsien kautta. Tuotekehittäjän tehtävään ei ole suoraa koulutusta, vaan työ opettaa. Edellytyksenä on kuitenkin elintarvikealan tutkinto ja intohimoinen ja kiinnostunut suhtautuminen ruokaan ja elintarvikkeisiin. ”Tuotekehittäjäksi sopii ihminen, joka on avoin maailmaan ja sopivasti utelias uutuuksille ja uusille mahdollisuuksille. Tietyissä asioissa pitää olla tarkka ja kiinnostunut myös lainsäädännöstä”, Riitta summaa. Hän myös muistuttaa, että se, millainen tuotteesta lopulta tulee ei ole täysin tuotekehittäjästä kiinni. Asiaan vaikuttavat mm. asiakkaiden tarpeet ja ruokatrendit. Tuoteryhmäpäällikkö vie kehitetyn tuotteen kauppoihin Tuotteen kehitysprojektia vetää tuoteryhmäpäällikkö. Mukana ovat tuotekehityksen lisäksi tuotanto, hankinta, pakkausasiantuntija, laatuasiantuntijat, talous sekä myynti. ”Ennen kun uutta tuotetta on edes lähdetty kehittämään, on tutkittu trendejä ja mitä markkinoilla tapahtuu sekä selvitetty kuluttajien toiveita ja tarpeita”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Mari Pallonen. Merkittävä osa tuoteryhmäpäällikön tehtävistä liittyy kaupallistamiseen: tuotteen konseptointiin, hinnoitteluun, pakkauksen suunnitteluun ja markkinointiviestintään. Tehtävään soveltuva koulutus on kaupallinen tai elintarvikealan korkeakoulututkinto. Mari painottaa, että työssä tärkeitä ovat projektinhallintataidot sekä suunnitelmallisuus, analyyttisyys ja proaktiivisuus. Pitää olla aktiivinen ja seurata, mitä markkinoilla tapahtuu ja reagoida kuluttajien tarpeisiin. ”Työni on todella monipuolista ja tunnen, että pääsen käyttämään osaamistani laajasti. Apetitilla olen ensimmäistä kertaa suomalaisessa valmistavassa yrityksessä ja olen päässyt vaikuttamaan mitä kehitetään. On hieno juttu nähdä koko kaari pellolta valmiiksi tuotteeksi, kun se on kaupan hyllyssä ja kuluttajan saatavilla”, Mari sanoo.

Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan hankala tuholainen. Levitessään kasvustoon se aiheuttaa merkittäviä satotappioita. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitin viljelyttämästä porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Viimeisimpien vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit on etsinyt ratkaisua hyönteisverkoista. Apetit testasi verkkoja ensin Räpin koetilallaan. Tämän jälkeen sopimusviljelijät ovat ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Taistelussa porkkanakemppiä vastaan verkot ovat osoittautuneet ainoaksi keinoksi tällä hetkellä. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Pertun koko porkkanasato on ollut verkkojen alla viljelykaudella 2022.  ”Sillä on selkeä ero satotasoon, jos ei ole verkkoja”, Jaakko toteaa heti alkuun. Hän on viljellyt porkkanaa vuodesta 2018 ja otti heti toisena vuonna käyttöön verkot osalle porkkana-alasta. ”Verkkojen alla myös porkkanan laatu on parempi. Ne ovat sileämpiä eikä pinnassa ole kempin aiheuttamaa karvaisuutta. Uskon, että näin tehtaalla on parempi kyky käsitellä niitä ja vihanneksesta voidaan käyttää isompi osa. Myös makuvirheet jäävät pois.” Verkon alla kasvaneesta porkkanasta saadaan enemmän pakastettavaa raaka-ainetta. Tästä hyötyvät sekä viljelijä että viljelyttäjä. Verkko päästää läpi kosteuden ja valon, mutta torjuu kempin Verkot levitetään pian porkkanan kylvön tai taimettumisen jälkeen. ”Osa laittaa verkot heti kylvön jälkeen, sillä kokemus on se, että siemenet myös itävät paremmin verkon alla. Verkon alla on kasvihuonemaiset olosuhteet. Itse olen levittänyt verkot yleensä vasta taimettumisen jälkeen. Olen siten ehtinyt myös torjua rikkoja pariin otteeseen ennen verkkojen laittamista. Kovin pitkälle ei verkkojen laittamista kannata jättää, jotta kemppi ei ehdi päästä peltoon”, Jaakko kuvaa. Verkko päästää läpi veden, auringon sekä mahdolliset rikkakasvien torjunta-aineet. Verkon silmäkoko on kuitenkin niin pieni, 0,6 mm, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Kokemusten mukaan verkon alla kasvavien porkkanoiden laatu on parempi kuin jos kemppiä olisi torjuttu kemiallisesti. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko kertoo. Verkkojen levittämiseen ja pois keräämiseen menee oma aikansa ja töihin tarvitaan apukäsiä. Verkkoja säilytetään rullattuina ja ne levitetään pelloille käsin. Verkot kerätään pois heinä-elokuussa kun kemppi ei enää pääse vaikuttamaan porkkanan kehitykseen. Hyönteisverkot ovat esimerkiksi mansikkapelloilta tuttuihin harsoihin nähden painavampia, eivätkä ole esim. tuulen vietävissä. ”Verkkojen asentaminen ja poisottaminen sitoo useampia henkilöitä ja yhden koneen. Lisäksi pitää miettiä niiden kuljettamista ja varastointia. Toisaalta tuholaisruiskutuksesta säästyy aikaa.” Verkkoihin panostaminen varmistaa satoa Verkoista tulee viljelijälle merkittävä kertakustannus hankinnan yhteydessä. Verkkojen on arvioitu kestävän käytössä noin kahdeksan vuotta. Neljän vuoden kokemuksella hyönteisverkoista Jaakko Perttu uskoo tämän odotuksen olevan melko realistinen. Kun huomio verkkojen hankintahinnan ja niiden käyttöön liittyvän työn, Jaakko kokee verkot hyödyllisiksi. ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Me Apetitilla näemme verkkojen käytöllä olevan ratkaiseva vaikutus omien sopimusviljelijöidemme porkkanan viljelyn jatkuvuudelle. Hyvät, laadukkaat porkkanat ovat meidän yhteinen tavoitteemme”, sanoo Apetitin viljelypäällikkö Gunta Cirule. Kuluvan vuoden porkkanasadon Jaakko arvioi olevan hyvä. ”Kesän olosuhteet ovat olleet hyvät, vaikka jossain kohtaa näytti, että vedestä meinasi olla puutetta. Pitkä kasvuaika kuitenkin korjasi sen tilanteen,” Jaakko kertoo. Apetit on vahvasti integroitunut kotimaiseen alkutuotantoon ja on Suomen suurin avomaakasvisten viljelyttäjä. Apetitin noin 140 sopimusviljelijää viljelee vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaalle. Räpin koetilalla Säkylän Köyliössä on tehty pitkäjänteisesti tutkimusta ja kehitystyötä kotimaisen avomaankasvisten viljelyn kehittämiseksi jo lähes 70 vuoden ajan. Myös Apetitin sopimusviljelijöiden pelloilta saatavia tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään aktiivisesti Vastuuviljely-menetelmän kehittämiseksi.

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään 12.-18.9. Hävikkiviikon tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta ruokahävikistä ja sen vähentämisestä. Vihannespakasteet ovat herkullinen ja käytännöllinen keino pienentää kotitalouksien ruokahävikkiä. Apetitin vihannespakasteet ovat helppokäyttöisiä, sillä kaikki on valmiiksi pesty, kuorittu, pilkottu ja höyrytetty. Pussista on helppo ottaa aterialle juuri tarvittava määrä kasviksia ja laittaa loput takaisin pakastimeen odottamaan seuraavaa käyttökertaa. Pakastetut kasvikset myös säilyvät kauemmin kuin tuoreet. Apetitin pakastevihannekset säilyvät tuoreina ja laadukkaina, sillä niiden matka pellolta pakkaseen tapahtuu nopeasti heti sadonkorjuun jälkeen. Kasvikset pakastetaan niiden ollessa parhaimmillaan, joten kauden kasviksia on helppo nauttia sadonkorjuutuoreena vuoden ympäri. Hävikin vähentämisessä tärkeää on myös suunnitelmallisuus. Suunnittelemalla ruokalistan etukäteen on helpompi välttää turhia hankintoja. Ruokahävikin suhteellinen ympäristövaikutus on suuri Ruokahävikki on maailmanlaajuisesti merkittävä ilmaston kuormittaja. On arvioitu, että noin kolmannes kaiken kulutuksen ympäristökuormasta syntyy ruoasta. Kaikkein eniten sitä syntyy kotitalouksissa - esimerkiksi suomalaiset heittävät vuodessa ruokaa pois noin 20-25 kiloa henkilöä kohden. Koko suomalaisessa ruokaketjussa syntyy joka vuosi arviolta 400-500 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Hävikin suhteellinen ympäristövaikutus on erityisen suuri, sillä ruoka on käynyt läpi koko tuotantoketjun alkutuotannosta jalostukseen ja pakkaamisesta kuljetuksien kautta ruokakauppaan – vain hävikiksi päätyäkseen. Apetit on kirjannut hävikin vähentämisen ja kiertotalouden edistämisen yritysvastuuohjelmaansa. Hävikin vähentäminen tuotannossa on myös osa Apetitin jatkuvaa materiaalitehokkuuden kehittämistä. Apetit on myös mukana elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksessa, jonka keskeisiä tavoitteita on tuotannon sekä raaka-aineen käytön tehokkuuden parantaminen. Hävikkiruoanlaitossa luovuus kunniaan Hävikkiruoanlaitossa kannattaa olla luova ja yhdistellä kotoa löytyviä raaka-aineita uusilla tavoilla. Reseptiä ei kannata noudattaa pilkuntarkasti, sillä luovuus palkitaan makuelämyksillä ja vähentyneellä ruokahävikillä. Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hursti on kehittänyt Hävikkiviikkoa varten reseptejä, jotka tekevät hävikin vähentämisestä helppoa: reseptejä saa ja pitää tuunata sen mukaan, mitä jääkaapista sattuu löytymään. ”Reseptit on tarkoitettu luovan hävikkikokin inspiraatioksi ja ohjenuoraksi. Hävikkiruoanlaitossa kokeilunhalu on hyvästä ja eri ainesosia kannattaa testata rohkeasti”, sanoo kasvisruokamestari Hursti. Kasvisruokamestarin hävikkireseptit: Aamiaispelti Kasvissosekeitto Papu-gnocchivuoka Kasvis-pinaattikiusaus Luomupinaatti-jogurttikastike

Rypsiöljy on helppo ja kätevä vaihtoehto uppopaistamiseen. Rypsiöljy tarjoaa uppopaistamiseen tasapainoisen ja miedon maun. Apetit-rypsiöljyt on valmistettu Kirkkonummen kasviöljypuristamolla täysin kotimaisesta rypsistä ja rapsista. Rypsiöljy koostuu pehmeistä rasvoista. Öljyn kautta voi halutessaan myös lisätä makua lopputulokseen. Riippuen siitä, mitä on uppopaistamassa, rypsiöljyn voi ensiksi lämmittää esimerkiksi vaniljatankojen tai suolaisten rosmariininoksien kanssa. Pidä huoli turvallisuudesta: varaa tarpeeksi iso kattila, pidä kansi aina lähellä paiston aikana. Seuraa öljyn lämpötilaa: kiehuva öljy voi roiskua, älä heitä vettä öljyn päälle. Varaa sopiva kauha paistoon, pitkävartinen reikäkauha on paras. Älä jätä lämmintä öljyä vartioimatta, pidä sammutuspeite lähellä. Oikea öljyn lämpötila uppopaistamiseen on noin 180 astetta Jos et omista mittaamiseen sopivaa lämpömittaria, voi lämpötilan testata heittämällä öljyn sekaan leivän palasia: jos leipä jää poreilemaan öljyn pintaan, on lämpötila oikea. Älä laita liian montaa uppopaistettavaa tuotetta öljyyn samaan aikaan: öljy saattaa kylmetä liikaa, eivätkä tuotteet paistu tasaisesti. Liian kylmällä öljyllä paistaessa kypsennettävät tuotteet imevät itseensä liikaa öljyä, jonka vuoksi niistä tulee liian rasvaisia. Paistorasvan voi käyttää kahdesti paistossa. Muista aina öljyn oikeanlainen hävittäminen: viilennettynä muovipullossa sekajätteen joukossa, ei koskaan viemäriin.

Rasvatahrat tekstiileissä saattavat aiheuttaa päänvaivaa, sillä ne harvoin lähtevät normaalissa konepesussa. Alla on vinkkejä rasvatahrojen puhdistamiseen. Rasvatahra pitää pestä välittömästi. Veden korkea lämpötila ja tehokas pesuaine sekä mielellään tahran esikäsittely esim. sappisaippualla tai käsitiskiaineella ennen varsinaista pesua auttavat pääsemään parhaaseen lopputulokseen.​ Näin poistat ruokaöljytahran: Esikäsittele öljytahrat juuri ennen pesua nestemäisellä pyykinpesuaineella tai tarhanpoistoaineella. Tahranpoistoaineen voi korvata esimerkiksi nestemäisellä käsitiskiaineella. Pese tekstiili entsyymipitoisella pesuaineella korkeimmassa hoito-ohjeen sallimassa lämpötilassa.

Ruokaöljy Kiinteän tai hyytyneen rasvan tai pienen määrän ruokaöljyä voit lajitella esimerkiksi talouspaperiin imeytettynä kompostoriin tai biojäteastiaan. Jos öljyä on isompi määrä tai mikäli sinulla ei ole käytössäsi kompostoria tai biojäteastiaa, pakkaa öljy tiiviisti esimerkiksi maitotölkkiin ja lajittele se polttokelpoisen jätteen astiaan. Ruokaöljyä ei saa kaataa viemäriin. Biojätteeseen tai kotikompostiin kiinteä tai hyytynyt rasva, sekä pienet määrät nestemäistä rasvaa paperiin imeytettynä. pyyhkäise talouspaperilla rasvan jäämät paistinpannulta ja laita paperi biojätteeseen. pakkaa biojäte maatuvaan kääreeseen, kuten sanomalehteen tai biohajoavaan pussiin ennen biojäteastiaan laittoa. Näin biojäteastia ei likaannu ja hajuhaitat vähenevät. Kotikompostoriin laitettavaa biojätettä ei tarvitse pakata. Sekajätteeseen ruokaöljyt ja muu nestemäinen rasva tiiviisti suljetussa pakkauksessa - esim. muovipullossa, -rasiassa tai kiinniteipatussa maitotölkissä. Ei viemäriin! Ammattikeittiöissä tms. säännöllisesti syntyvät ja suuret määrät puhdasta ruokaöljyä voi toimittaa hyötykäyttöön. Pakkaus Muovipakkaus Elintarvikkeiden tyhjät pakkaukset, joiden materiaali on (suurimmaksi osaksi) muovia kuuluvat muovipakkauskeräykseen. PVC-muovipakkaukset (tunnus 03) kuuluvat sekajätteeseen. Tyhjennä pakkaukset, tarvittaessa puhdista ja anna kuivahtaa. Irrota korkit ja kannet ja laita ne keräysastiaan erikseen. Apetit Rypsiöljyt on pakattu kierrätettävään PET-muovipulloon. Lasipakkaus Poista korkit ja kannet sekä muut helposti irrotettavat osat. Etikettejä ja kaulusrenkaita ei tarvitse poistaa. Huuhtele likaiset pakkaukset kevyesti tarvittaessa.

Apetitin alkuvuoden uutuustuote, Kotimainen Säkylän kasvispyörykkä, on saanut alkunsa halusta hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti laadukkaat, kotimaiset kasvikset. Pyörykässä on saatu hyötykäyttöön nekin osat Apetitin Säkylän pakastetehtaalla käsiteltävistä kasviksista, jotka aiemmin päätyivät sivuvirtoihin. Apetitin sopimusviljelijät tuottavat vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Säkylän pakastetehtaalle. Pääosin Satakunnan alueella viljeltävistä kasviksista valmistetaan pakastekasvisten ohella muun muassa pihvejä ja pyöryköitä. Kasvisten käsittelyssä syntyy väistämättä sivuvirtoja, kuten esimerkiksi juuresten pilkonnassa syntyviä erikokoisia paloja tai herneistä irtoavia osia. Kotimainen Säkylän kasvispyörykässä nämä ainesosat on otettu hyötykäyttöön: kasvispyörykkä sisältää kotimaisen herneen ja porkkanan sivuvirtoja, ja myös pyörykälle herkullista makua antavaan liemeen on käytetty satokausituotannon sivuvirtoja. Säkylän kasvispyörykkä on osa Apetit Kotimainen -tuoteperhettä, eli kasvikset ovat aina 100-prosenttisesti kotimaisia ja tuotteen muut ainesosat Hyvää Suomesta -vaatimusten mukaisia. Tuote on gluteeniton, maidoton ja soijaton sekä sopii vegaaniseen ruokavalioon. Sillä on myös Sydänmerkki ja Hyvää Suomesta -merkki. Porkkanacurry Säkylän pyöryköillä ja pinaattiriisi 20:lle Annoskoko: 385 g Saanto: 7,700 kg 2,500 kg              Apetit Säkylän pyöryköitä Porkkanacurry: 0,050 l                 Apetit rypsiöljyä 0,200 kg              Apetit sipulikuutioita, pakaste 0,010 kg              valkosipulia 0,100 kg              punaista currytahnaa 1,000 l                 porkkanatäysmehua                      1,000 l                 kookosmaitoa 0,040 kg              maissitärkkelystä 0,004 kg              suolaa 0,050 l                 sitruunan mehua Pinaattiriisi: 1,000 kg              pitkäjyväistä riisiä 2,000 l                 kasvislientä 0,400 kg              Apetit kotimaista pinaattia paloina, pakaste 0,002 kg              suolaa Lisäksi: 0,020 kg              lehtipersiljaa 0,500 kg              creme fraichea Kaada Apetit Kasvispyörykät jäisinä tai kohmeisina voideltuihin GN 1/1-65 mm vuokiin. Esikuumenna uuni 200 asteeseen. Laske lämpötila 160 asteeseen, kun viet pyörykät uuniin. Kiertoilmapaista 160 asteessa n. 20­—25 minuuttia. Kuullota sipulikuutioita öljyssä kattilassa ja lisää hienonnettu valkosipuli ja currytahna. Kuullota hetki ja lisää joukkoon porkkanamehu ja kookosmaito. Hauduta keskilämmöllä kattilassa n. 20 min, suurusta maissitärkkelyksellä. Mausta porkkanacyrry suolalla ja sitruunan mehulla. Keitä riisi kasvisliemessä kypsäksi, lisää joukkoon pinaatti ja mausta suolalla. Laita porkkanacyrry GN 1/1-vuokaan ja lisää kuumennetut Säkylän pyörykät. Lisää pinnalle hienonnettua lehtipersiljaa. Tarjoile pinaattiriisin ja creme fraichen kera.

”Monipuolinen, tuore ja mieto” on osuva kuvaus rypsi- ja rapsiöljystä. Se sisältää paljon välttämättömiä Omega-3-rasvahappoja. Kaikki Apetit-öljyt ovat korkealaatuisia ja Suomessa puristettuja. Apetitin rypsi- ja rapsiöljyt ammattikeittiöille Kaikki Apetitin rypsi- ja rapsiöljytuotteet valmistetaan Kirkkonummella Kantvikin kasviöljypuristamolla, tuotteiden alkuperä on Suomi tai EU.  Tutustu tarkemmin ammattikeittiöiden kasviöljytuotevalikoimaan   Syväpaistoöljyn käyttöohje - uppopaistamisen öljyvinkit Älä täytä paistokoria liikaa Peitä rasvakeitin kun se ei ole käytössä Poista uppopaistettavasta ruuasta ylimääräinen kosteus ja ylimääräiset murut ennen paistamista. Paista oikeassa lämpötilassa Sammuta tai laske rasvakeittimen lämpötila kun se ei ole käytössä Poista säännöllisesti öljyyn jääneet ruokamuruset Suodata öljy päivittäin ja täytä oikealle tasolle Käytä testiliuskoja tai TPM-mittaria (Total Polar Material) selvittääksesi onko öljy vaihdettava. Pese ja kuivaa huolellisesti (vesi on öljyn vihollinen) rasvakeitin ennen kun täytät sen uudella öljyllä. Lajittele käytetty öljy oikeaan jätteeseen. Katso myös: Eviran ohje akryyliamidipitoisuuksien vähentämiseksi ja vertailuarvojen noudattamiseksi Rypsi- vai rapsiöljy?   Miksi rypsiöljyä? Runsaasti terveydelle edullisia pehmeitä rasvoja. Omega-3- ja omega-6-rasvahappoja ihanteellisessa suhteessa (1:2). Tarvittavan päivittäisen määrän välttämättömiä rasvahappoja saa jo kahdesta ruokalusikallisesta rypsiöljyä. Runsaasti E- vitamiinia. Makuaineiden kantaja, eli tuo ruoan omat aromit esille. Monikäyttöinen, voi korvata lähes minkä tahansa ruoassa käytettävän rasvan. Rypsiöljy sopii salaattikastikkeisiin, paistamiseen, leipomiseen ja kylmiin tai lämpimiin kastikkeisiin. Sopii käytettäväksi kotitalouksissa, ammattikeittiöissä ja teollisissa tuotteissa. On hyvä muistaa yhden tekijän pitoisuuksia ravinnossa tarkasteltaessa, että ravinto on kokonaisuus!

Apetit juhlistaa Itämeripäivää Säkylän lounasruokalassaan Amica Myllynkivessä Itämeripäivään sopivalla lounaalla: Itämeren kalapihvit, pinaatti-jogurttikastike, kotimaisia wok-kasviksia ja perunaa. Itämeren yksi suurimmista ongelmista on rehevöityminen, jota lisäävät mm. mantereelta mereen huuhtoutuvat ravinteet. Itämeren silakka on kestävä ruokavalinta, jota syömällä poistaa myös vedestä ravinteita, kuten rehevöitymistä lisäävää fosforia. Karkeasti laskettuna, kilon silakkaa syömällä poistaa 4 grammaa fosforia, joka veteen jäädessään kasvattaisi noin 4 kiloa levää. Apetit Itämeren kalapihvi on lisäys Apetitin kotimaisesta lähikalasta valmistettuihin tuotteisiin. Vuonna 2021 lisäsimme kotimaisen kalan, pääasiassa silakan ja särjen, käyttöä noin 70 %. Apetitin tuotteisiin käyttämän kalansaaliin mukana Itämerestä ja Suomen sisävesistä poistui fosforia määrä, joka kasvattaisi jopa yli 900 000 kiloa levää! Koko resepti: Itämeren kalapihvit, pinaatti-jogurttikastike, kotimaisia wok-kasviksia, perunaa Saanto: 27,0 kg Annoskoko 0,270 kg Annosmäärä: 100 Kalapihvit: 5 kpl Vuoka GN 1/1-65 mm 12 kg Apetit Itämeren kalamurekepihvit, pakaste Lado kalapihvit limittäin jäisinä tai kohmeisina voideltuihin GN 1/1-65 mm vuokiin. Kuumenna uunissa 160°C, kosteus 30% noin 20-25 min. Pinaatti-jogurttikastike: 1,250 kg Apetit Kotimaista Hienonnettua pinaattia paloina 3,700 kg Kaurajogurttia 0,020 kg Suola 0,080 kg Sokeria 0,002 kg Mustapippuria, rouhe Kuumenna pinaattipalat yhdistelmäuunissa 150° noin 10-12 min., kosteus 50 %. Jäähdytä. Sekoita jogurtti, jäähdytetty pinaatti ja mausteet keskenään. Anna maustua hetki kylmässä. Kasvislisuke: 1 kpl Vuoka GN 1/1-65 mm 3 kg Apetit Suomiwok-kasviksia / Apetit lehtikaali-kasviswok Punnitse GN 1/1-65mm-vuokaan kasvikset, öljy sekä mausteet. Kuumenna 150°C, kosteus 50% noin 8-10 min. Tarjoa perunoiden kanssa. Lisukkeeksi: 7,5 kg Perunaa  

Leppävaaran koulukeskus Monikossa vietettiin VILKAS-viikon teemapäivää perjantaina 1.4.2022. Teemapäivän keskiössä olivat kotimaiset kasvikset ja ravitseva kouluruoka. Teemapäivään kuuluivat muun muassa koulun tiloihin noussut kasvistori, jossa oppilaat tunnistivat erilaisia kasviksia, sekä makuraati, jossa oppilaat saivat uusia makuelämyksiä erilaisista kasvisruoista. Makuraati arvioinnissa olivat intialainen kasvisvuoka ja pastan ja tomaattikastikkeen kanssa tarjoillut Minijauhispyörykät. Makuraadin voittoon nousi tomaattikastikkeen ja pastan kanssa tarjoillut Minijauhispyörykät. ”Helmiäänestyksellä suoritetun makuraadin voitti Minijauhispyörykkä. Erityisesti pasta on tietysti koululaisten makuun, mutta itse pyörykkä maistui kyllä myös. Erikoismaininta tuli porkkananapille, joka keräsi kehuja vaikka ei itse maistelussa mukana ollutkaan”, Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hursti kertoo. Etenkin Monikon koulun alakoululaiset olivat innostuneesti mukana myös kasvistorilla tunnistamassa erilaisia kasviksia, ja tietämyskin oli oikein hyvää. Myös oppilaiden mutkattomuus uusiin ruokiin sai kiitosta kasvisruokamestarilta. ”Kasvisruoka ja kasvikset olivat jo hyvin luontainen juttu, sillä niitä on koulussa joka päivä tarjolla. Oli myös ilo nähdä, että ruoka-annokset olivat isoja ja lautaset tyhjenivät helposti”, Hursti sanoo. Kiitosta sai myös Monikon koulun ruokalan järjestelyt - niin VILKAS-teemapäivää varten kuin kouluruokailua ajatellen ylipäätään. ”Useat oppilaat kertoivat maistavansa useimmiten kasvisruokia. Linjastoilla kasvisruoat ovat ensimmäisenä, jotta niitä maisteltaisiin rohkeasti. Teemapäivä oli myös todella hienosti laitettu ja tapahtumaan panostettu. Oli todella ilo olla tapahtumassa mukana”, Apetitin Key Account Manager Tuula Korkalainen sanoo. Etenkin nuoremmille oppilaille oli mieluisaa, että pasta ja kastike sekä pyörykät otettiin erillisistä vuoista. Uusia makuelämyksiä kouluruokailun kautta Kouluruokailu on muuttunut aikojen saatossa lasten ja ruokakulttuurin muutosten mukana. ”Haluamme osaltamme kasvattaa kasvisten ja kasvisruoan suosiota, tutustuttaa ruokailijoita uusiin makuihin ja tuottaa upeita makuelämyksiä. Kotimainen puhdas ruoka on juhlapäivänsä ansainnut”, toteavat Monikon keittiön päällikkö Sirpa Pennanen ja Espoo Cateringin tuotekehittäjä Ville Kivinen. Vilkas-teemapäivänä kouluruokailijat pääsivät myös maistamaan ensimmäistä kertaa Apetitin uutta kasvipohjaista vaihtoehtoa ruokalistoille, Minijauhispyörykkää, joiden valmistuksessa on hyödynnetty Apetitin uutta kasviproteiinia, rypsinsiemenjauhetta BlackGrain from Yellow Fields. ”On hienoa tuoda kestäviä ruokavalintoja edistävä ja kotimaisia raaka-aineita hyödyntävä uutuustuote osaksi lasten kouluruokailua. Arvostamme pitkää ja hyvää yhteistyötämme Espoo Cateringin kanssa - Vilkas-teemapäivän kaltaiset tempaukset ovat meillekin hieno tilaisuus nähdä, kuinka tuotteet maistuvat lapsille”, Korkalainen sanoo.  ”Yhteistyö Apetitin kanssa on jatkunut jo pitkään ja olemme iloisia voidessamme jälleen tuoda uusia kasvisruokia lasten lautasille”, kiittelee Espoo Cateringin kehityspäällikkö Regina Ekroos. Kasvistorilla oli esillä muun muassa värikkäitä raita- ja keltajuuria.

Uusi vuosi tuo tullessaan uutuuksia Apetitin valikoimaan. Kokeile kevään ruokalistalla minijauhispyöryköitä, lehtikaali-kasviswokkia sekä punajuuri- ja kasvisgratiineita. Apetitin alkuvuoden uutuuksiin kuuluvat minijauhispyörykät ovat helppo ja herkullinen vaihtoehto kevään ruokalistoille. Ne sopivat hyvin niin vuokiin kuin kastikkeisiin, kokeile esimerkiksi intialaiseen tapaan maustettua butter-kastiketta paahdettujen perunoiden ja bataattien kera. Minijauhispyöryköiden valmistuksessa on hyödynnetty Apetitin uutta tuoteinnovaatiota rypsinsiemenjauhetta. Lue lisää BlackGrain from Yellow Fields -rypsi-ingredientistä tästä. Toinen uutuustuote on lehtikaalia ja kasviksia sisältävä wok-sekoitus. Se sopii wokkien lisäksi hyvin esimerkiksi salaatteihin, keittoihin, kiusauksiin, kastikkeisiin ja leivontaan. Maistuisiko esimerkiksi korealaiseen tapaan maustettu wok paistetun riisin kera? Myös Apetitin suositut punajuuri- ja kasvisgratiinit on uudistettu tähän vuoteen. Tuotteet ovat muuttuneet nyt laktoosittomiksi ja juustoaromin tilalle on vaihdettu Valion aito ja oikea Aurajuusto. Lisäksi ne valmistetaan uudesta e-koodittomasta kasvisliemivalmisteesta. Valmista uudistetuista herkuista esimerkiksi kasvis-Härkis-gratiini tai punajuuri-hernegratiini. Ruokalistoja suunnitellessa kannattaa muistaa myös Apetitin paneroidut uunikukkakaaliwingsit. Ne maistuvat sellaisenaan erilaisten kastikkeiden kera, mutta myös lisukkeena perunasoseen ja curry-kermaviilikastikkeen kera. Herkullista alkanutta vuotta kaikille!   Tutustu Apetit-uutuuksiin: Apetit Kasvisgratiini  Apetit Punajuurigratiini Apetit Wok Lehtikaali-kasvis Apetit Minijauhispyörykkä kypsä

Syksy tuo mukanaan uutuuksia myös Apetitille. Maistuisiko asiakkaillesi kotimaiset Itämeren kalapuikot tai kotitekoisen oloiset kotimaiset punajuuripihvit?    Elokuun viimeisenä torstaina 26.8. vietettävä kansallinen Itämeripäivä on erinomainen tilaisuus ottaa testiin Apetitin uudet kotimaiset Itämeren kalapuikot. Silakasta valmistettujen puikkojen kaveriksi sopii hyvin sitruuna-perunamurska herneistä ja jogurtista sekoitetun tartarkastikkeen kera. Apetitin kotimaiset punajuuripihvit tuovat väriä ja makua syksyn lautasille ja buffetteihin. Ne on helppo kypsentää jäisenä yhdistelmäpaistolla tai kohmeisena pannulla. Tarjoile punajuuripihvit kaurarisoton ja piparjuurikastikkeen kera. Tai miten olisi punajuuriburgerit herne-vuohenjuustotzatzikilla? Apetitin kotimaiset punajuuripihvit ovat saatavilla tukustasi 1.9. alkaen. Katso reseptit tästä! Herkullista kesän odotusta! -Apetit

Kotimaisuus on Apetitin toiminnan kivijalka, ja olemme sitoutuneet kotimaiseen ruoantuotantoon sen puhtauden, turvallisuuden ja vastuullisuuden vuoksi. Kotimainen ruoantuotanto on arvokas valttikortti, jota on syytä vaalia nyt ja tulevaisuudessa.  Apetit nojaa kaikessa toiminnassaan tiiviiseen yhteistyöhön kotimaisten alkutuottajien kanssa. Noin 140 sopimusviljelijäämme kasvattavat meille vuosittain noin 34 miljoonaa kiloa puhtaita kotimaisia kasviksia, joista jalostamme suomalaisille maistuvia ja laadukkaita kasvipohjaisia tuotteita.   Kotimaisuus näkyy meillä sekä raaka-aineissa että tuotannossa. Tuotteillamme on korkea kotimaisuusaste: vihannes- ja ruokapakasteissa käyttämämme raaka-aineet ovatkin vuodesta toiseen noin 80-prosenttisesti kotimaisia. Kotimainen-sarjamme kasvikset ovat nimensä mukaisesti aina täysin kotimaisia.  Kaikki Apetitin tuotanto on Suomessa, missä työllistämme noin 370 ihmistä. Kasvis- ja ruokapakasteemme valmistetaan Säkylässä, kasviöljyt Kirkkonummella ja pakastepizzat Pudasjärvellä. Toiminnallamme on myös merkittäviä työllistäviä vaikutuksia elintarvikeketjun eri osissa aina alkutuotannosta lähtien.  Kotimaisuus näkyy myös tuotekehityksessä  Apetitin tuotteet ovat näkyvä osa vähittäiskauppojen pakastealtaita ja kuuluneet jo pitkään suomalaisten ruokapöytiin. Kotimaisuus näkyy klassikkotuotteiden lisäksi myös tuotekehityksessämme. Kotimaiseen lähikalaan perustuva tuoteperhe on luotu vahvasti kotimaista raaka-ainetta arvostaen. Viime vuonna toimme vähittäiskauppaan myös esimerkiksi ensimmäiset 100-prosenttisesti kotimaiset pakastewokvihannekset.  Wokit ovat suosittu pakastetuote, ja halusimme tarjota suomalaisille kuluttajille kotimaisen ja vastuullisen vaihtoehdon, joka tähän saakka on puuttunut pakastevalikoimasta. Tuotteet sisältävät mm. valkokaalia, punasipulia, lehtikaalia sekä Apetit Vastuuviljely-menetelmällä viljeltyä kotimaista porkkanaa, palsternakkaa ja lanttua.  Kestävä kotimainen ruoantuotanto on valttikortti  Meille Apetitilla vastuullinen ruoantuotanto tarkoittaa kestäviä toimintatapoja koko arvoketjussa sekä turvallisia ja laadukkaita tuotteita. Vastuulliset toimintatavat ovat erottamaton osa kaikkea toimintaamme ja kattavat toimintamme ympäristövaikutusten ja kestävän ruoantuotannon lisäksi myös toimintamme sosiaaliset vaikutukset.  Teemme pitkäjänteistä yhteistyötä kotimaisten sopimusviljelijöidemme kanssa kehittääksemme Vastuuviljely-menetelmäämme laadukkaan, turvallisen ja ympäristömyötäisen viljelyn takaamiseksi. Apetitin Räpin koetilalla Köyliössä on tehty tutkimusta ja kehitystyötä kotimaisen avomaankasvisten viljelyn ja kasvilajikkeiden kehittämiseksi jo lähes 70 vuoden ajan.   Kotimainen ruoka on tärkeä valttikortti, jota myös kuluttajat arvostavat: tutkimusten mukaan suomalaiset kuluttajat suosivat kotimaisia elintarvikkeita. Valinta kotimaisen ruoan puolesta on myös valinta kotimaisten viljelijöiden, suomalaisen työn ja oman hyvinvointisi puolesta.

Ratkaiseeko teknoruoka tulevaisuuden ruokakriisin? Elintarvike- ja ruoantuotantoteknologian kehitys on välttämättömyys kasvavan väestön ruokkimiseksi. Haasteena ruokatuotannolle on myös tarve tuottaa enemmän ruokaa pienemmillä alueilla. Tulevaisuudessa uusien ruokainnovaatioiden määrä lisääntyy ja tuotekehitys tulee kiihtymään yhä entisestään. Uuden teknologian mahdollistamia innovaatioita on käytössä jo nyt: vertikaaliviljelmillä kasveja viljellään pystysuunnassa ja bioreaktoreissa kasvatetaan kasvi- ja eläinsoluja ruoantuotantoon. Puhutaankin eläintenjälkeisestä taloudesta, jossa eläinperäisiä tuotteita, kuten lihaa, maitoa tai kananmunia kyllä tuotetaan, mutta täysin ilman eläimiä: laboratoriossa. Myös viljelyä voidaan optimoida teknologian avulla – ehkä tulevaisuudessa älykkäät järjestelmät mittaavat optimaalisimmat kasteluajat ja robotit hoitavat kastelun tai lannoituksen. Nykymallin maatalous on altis ja haavoittuvainen ilmastonmuutoksen mukanaan tuomille uusille olosuhteille: kuivuudelle, sään ääri-ilmiöille ja epävarmuudelle. Uusia keinoja ja ratkaisuja tarvitaan siis kipeästi. Teknologia ja ihanneminä Teknologian kehitykseen liittyy vahvasti myös biohakkerointi. Ihmisillä on luontainen kiinnostus omia kehontoimintoja ja terveyttä kohtaan, ja teknologian kehittyminen mahdollistaa niiden mittaamisen ja tarkkailun aivan uudella tavalla. Biohakkerointi tarkoittaa terveyden ja suorituskyvyn edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisemistä, jossa käytetään itsensä mittaamista ja erilaisia teknologisia välineitä. Pian tietoja yksilön terveydentilasta on mahdollista välittää suoraan esimerkiksi ruokakauppojen suosittelualgoritmeille, jotka poimivat ostoskoriin kaupan valikoimista juuri sen hetkistä terveyttä parhaiten edistäviä ja tukevia ruokia. Tämä voi olla todellisuutta ainakin terveystietoisten kuluttajien keskuudessa. Tulevaisuudessa saatetaan mennä jopa niin pitkälle, että oman perimän perusteella luodaan yksilölliset ravitsemussuositukset, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukevat yksilön terveydentilaa. Luonnollista vai luonnotonta? Vaikka elintarvikkeiden teollistuminen mahdollistaa halvemman tuotannon ja mahdollisuuden valvoa tuotantoa, pitkälle viedyt tieteelliset prosessit saattavat näyttäytyä tavallisille ihmisille kaukaisina ja pelottavina. Emme välttämättä ymmärrä, miten syömämme ruoka on tuotettu tai mistä raaka-aineista se koostuu. Kasviproteiinit ovat hyvä esimerkki teollisesta elintarvikkeesta, joka muistuttaa vain vähän alkuperäistä raaka-ainetta. Myös perinteisempiä teollisia elintarvikkeita, kuten makkaraa, on syöty jo vuosikymmeniä: kaupan hyllyltä poimitun paketin sisältö muistuttaa varsin vähän sen valmistukseen käytettyä eläintä. Voidaankin kysyä, eikö kaikki ruoka ole jollakin tavalla prosessoitua? Ihmisten asenteita ja julkista keskustelua ei voida jättää huomiotta, koska tuotteiden kysyntä määrittää lopulta sen, mitä tarjotaan. Eettisiä ja moraalisia kysymyksiä on tärkeä tarkastella. Väestön ruokkimiseksi ja kysyntään vastaamiseksi tarvitaan siis läpinäkyviä ja ympäristövaikutuksiltaan kestäviä tuotantoketjuja teknologian kehityksen ohella. Vuonna 2025 Luonnon määräämät kasvukaudet menettävät merkitystään, kun tuotanto siirtyy enenevissä määrin uusien teknologioiden mahdollistamiin tuotantolaitoksiin. Satokausi on aina. Ruokaostoksia tehdään verkossa entistä enemmän. Ostopäätöksiimme vaikuttavat yhä useammin algoritmien tekemät suositukset, jotka perustuvat aikaisempaan ostokäyttäytymiseen ja kehontoimintoihin. Kaupassakäynti muuttuu arkisesta suorituksesta vapaa-ajanviettotavaksi. Ruokakauppojen on pystyttävä tarjoamaan aistikokemuksia, elämyksiä ja kohtaamisia muiden ihmisten kanssa. Aidoista ja oikeista raaka-aineista tulee luksushyödykkeitä teollisten ja tasalaatuisten elintarvikkeiden arkipäiväistyessä. Esimerkiksi villejä marjoja tarjotaan luksustuotteina. Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Merkitykselliset tarinat ohjaavat valintoja Ruoan tarjonta on monipuolistunut valtavasti globalisaation myötä. Kaikki mitä kuvittelee, on saatavilla. Nopeasti vaihtuvat mieltymykset haastavatkin yrityksiä, sillä ruokavalinnat ovat entistä yksilöllisempiä – valittujen tuotteiden ja niiden tuotannon pitää puhutella ja tukea omaa arvomaailmaa. Suomessa maailmanlaajuiset ruokailmiöt näkyvät etenkin tuontiruoan tarjonnan monipuolistumisena: marketin hyllyltä löytyy tuotteita kaikkialta maailmasta. Nykyään myös tavallisilla ihmisillä on yhä enemmän valtaa siihen, millaista ruokaa syödään. Kysyntään reagoidaan entistä nopeammin ja herkemmin, sillä kilpailu elintarvikealalla on kovaa. Tuotekehityksen reagointinopeutta testataan jatkuvasti myös sosiaalinen median alustoilla ja varsinkin Instagramin ansioista. Eri vaikuttajien jakamat kuvat saavat aikaan maailman laajuisia trendejä silmänräpäyksessä. Yhtäkkiä kaikkialla näkyy värikkäitä smoothiekulhoja ja yliampuvia pirtelöitä, mikä saa trendeistä kiinnostuneet ja ketterät elintarvikevalmistajat ja kahvilaketjut toimimaan rivakammin kuin koskaan. Globalisaatiolla on monet kasvot Samalla kun ruoka- ja hyvinvointitrendit ylittävät mantereiden rajat, ruoan tuotannon ja kulutuksen välinen kuilu kasvaa. Tuotantoketjut saattavat olla pitkiä, jolloin ruoan alkuperä hämärtyy. Informaatiota ruoan aidosta alkuperästä voi olla vaikea saada. Esimerkiksi einesaterian ainesosat saattavat tulla usealta eri mantereelta ja niitä on voitu prosessoida useassa eri paikassa matkan varrella. Tällöin yhdenkään maan elintarvikeviranomaisella ei välttämättä ole kokonaiskuvaa tuotantoprosessista. Sanotaankin että syömme usein ruokaa, joka ei tule mistään eli ”food from nowhere”. Monen on vaikea ymmärtää, että omien valintojen vaikutukset saattavat näkyä toisella puolella maailmaa. Vastareaktiona yhä suurempi osa ihmisistä kaipaa läpinäkyvyyttä tehdäkseen kestäviä ja hyviä valintoja niin ihmisten kuin eläintenkin elinolosuhteita ajatellen. Kotimaisen ruoan suosiminen on yksi keino varmistaa ruoan kestävä alkuperä sekä tuotannon jäljitettävyys. Varmasti tästä syystä kotimaisen ja paikallisen ruoan suosio näyttää vain lisääntyvän. Se vaikuttaakin olevan yksi kestävästi kasvava trendi. Vuonna 2025 Uusille massatuotteille ei riitä enää vahvaa kysyntää, vaan tuotteiden täytyy puhutella täsmällisemmin eri kohderyhmille. Ruokatrendit syntyvät yhä useammin sosiaalisen median kanavissa ja ovat aiempaa pirstaloituneempia. Pienten asiakasryhmien rooli kasvaa, jolloin kaikkia ei tarvitse tai edes kannata yrittää miellyttää. Vapaaehtoinen avoimuus ja läpinäkyvyys puhuttelevat. Ne toimijat, jotka voivat pelata aidosti avoimin kortein hyötyvät eniten. Ihmiset haluavat olla entistä voimakkaammin kosketuksissa ruoan alkuperään ja siten osa ruoan tarinaa. Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Lue teknologian kehityksen vaikutuksista ruoantuotantoon täältä> Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Kun yksi maapallo ei riitä - iltapalaksi ilmastonmuutos Ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat jopa yli viidenneksen kaikesta kulutuksen ilmastovaikutuksesta eli hiilijalanjäljestä. Tämä yllättää monen, sillä viime vuosina kulutuksen ympäristö- ja ilmastovaikutuksista puhuttaessa on ruoka jäänyt vielä aika näkymättömään osaan. Vaikka yksittäisen ruoka-annoksen ilmastovaikutukset voivat jäädä melko vähäpätöisiksi, ei mitään muuta tuotetta käytetä joka päivä useita kertoja päivässä. Vaikuttaa siltä, että olemme tällä hetkellä historiallisesti tarkasteltuna yhden merkittävimmän ruokamurroksen äärellä. Väestönkasvu jatkaa kiihtymistään, mikä asettaa valtavia haasteita globaalille ruokajärjestelmälle. Väestönkasvun rinnalla elintason nousu asettaa jopa väestönkasvua suurempia paineita kestävälle ruoantuotannolle. Vauraampi elämä ei pelkästään lisää ruoan kysyntää, vaan myös resurssi-intensiivisempien elintarvikkeiden kuten lihan, maitotuotteiden sekä jalostettujen elintarvikkeiden) kysyntää ja vaikuttaa ruokahävikin kasvuun. Esimerkiksi korkean elintason maissa ruokahävikin määrät ovat valtavia: keskiverto suomalainen heittää vuodessa 23 kg syötäväksi tarkoitettua ruokaa roskiin. Tiesitkö, että ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat yli viidenneksen kaikesta kulutuksen ilmastovaikutuksesta? Suurinta osaa maapallon viljelymaista hyödynnetään tuotantoeläinten ruoan sekä biopolttoaineiden tuotantoon eli ei suoraan ihmisten ravinnoksi. Kasvavan väestön ruokkiminen maapallon kantokyvyn rajoissa on mahdollista, mutta se vaatii radikaaleja muutoksia ihmisten ruokavaliossa ja kulutustottumuksissa. Paine kasvispitoisempaan ruoan suosimiseen kasvaa koko ajan, sillä lihan tuotanto ja kulutus ovat keskeisimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Kasvissyöntiin suhtautuminen onkin muuttunut yhä myönteisemmäksi. Tämä aikaansaa positiivista kierrettä: kuluttajat kiinnostuvat eri vaihtoehdoista, mikä puolestaan kasvattaa kasvipohjaisten elintarvikkeiden kysyntää ja tarjontaa tulevaisuudessa. Ihmiset ovat yhä tietoisempia maapallon sietokyvyn rajoista, ja moni yrittää omilla valinnoillaan auttaa. Ikävää on, että tämä tuottaa monelle myös ahdistusta ja pelkoa tulevaisuudesta. Niin kutsutusta ilmastoanoreksiasta, eli ilmastoahdistuksesta aiheutuvasta oman ruokavalion syömishäiriöisestä rajoittamisesta kärsivät etenkin nuoret. Mikä sitten reseptiksi ilmastoahdistukseen? Yksittäisten ihmisten kulutusvalinnat eivät riitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, vaan tarvitaan poliittisia päätöksiä ja yhteiskunnallista tahtoa. Asiantuntijat uskovat, että tulevaisuudessa kuluttajien käyttäytymiseen tullaan vaikuttamaan voimakkaasti yhteiskunnalliselta tasolta esimerkiksi hintapolitiikalla, säännöstelyllä ja rajoittamalla saatavuutta. Voi hyvin olla mahdollista, että historiasta tutut ruokarajoitukset palaavat joidenkin kriittisimpien elintarvikkeiden osalta osaksi kulutustamme. Vastuuta ei joka tapauksessa voi laittaa yksittäisten ihmisten ostopäätösten kontolle. Tulevaisuudessa onkin tärkeää, että kaikki päätökset tehdään sekä yksilön että ympäristön hyvinvoinnin ehdoilla. Vuonna 2025 Yleinen arvoilmasto muuttuu kasvissyönnin suhteen yhä myönteisemmäksi, mikä lisää kasvipohjaisten tuotteiden kysyntää. Yhä useampi laskee kaloreiden sijaan CO2-päästöjä. Matalapäästöisesti tuotettujen elintarvikkeiden kysyntä kasvaa. Ruokahävikin vähentäminen tulee olemaan keskiössä, kun pyritään vastaamaan väestön ja siten myös ruoan kysynnän kasvuun. Innovatiivisia ratkaisuja tarjoavia yrityksiä kaivataan. Ruoan kulutus jakautuu entistä enemmän kahtia ja syömisestä tulee yhä useammin kannanotto moraalisiin ja eettisiin kysymyksiin. Kilpailussa pärjäävät yritykset, jotka vastaavat kuluttajien arvoja. Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Seuraavassa blogitekstissä käsitellään ruokamaailman avartumista ja ruokakulttuurien iloista sekoittumista, lue teksti täältä > Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Kohti yksilöllistä ja kokemuksellista ruokaelämystä Suomessa on perinteisesti ollut varsin yhtenäinen ruokakulttuuri, jonka myötä vielä parikymmentä vuotta sitten kodeissa syötiin pitkälti samoja arkiruokia. Muutos kohti merkityksellisempiä ruokavalintoja on ollut nopea ja dramaattinen – 2010-luvulla samassa kotitaloudessa voidaan noudattaa useaa eri ruokavaliota tai näiden yhdistelmiä hyvin vaihtelevista syistä. Nähdäänkö tulevaisuudessa entistäkin yksilöllisempiä ruokailutottumuksia? Ravinnon lisäksi ruoka on tapa ilmaista itseä, kannanotto ja monelle jopa identiteetin jatke. Uudet trendit seuraavat toisiaan ja erilaisten ruokavalioiden määrä lisääntyy. Joku on ilmastosyistä vegaani, kun taas toinen valitsee luomutuotteita. Trendeillekin on vastareaktionsa: joukko ihmisiä ei tietoisesti noudata mitään tiettyä ruokavaliota. Toisaalta niin sanottu hybridikuluttaminenkin lisääntyy.  Arkena syödään vegaanisesti, mutta lauantaibrunssilla kavereiden kanssa voi lautaselle ottaa munia ja pekonia. Ruokailuun liittyvät valinnat ovat monen motiivin summa, ja yksi taustalla vaikuttavista tekijöistä on kiivastahtinen arki. Vaikka toiselle ruoanlaitto on itsensä ilmaisua, toiselle se on pakollinen paha. Työelämän muutokset muovaavat elämänrytmiä ja toisaalta vapaa-ajalta odotetaan paljon. Monenlaisten arkea helpottavien palveluiden suosio kasvaa ja ruoanlaitosta tulee aiempaa enemmän valinta: kokataan, kun siltä tuntuu. Kaikilla ei ole varaa valita Elämyksellisyyden kaipuu näkyy ruokakaupassa. Appelsiinimehukoneet ja artesaanituotteet tekevät ostosreissusta erityisen kokemuksen hyvätuloisten joukossa, joille ruoka on muutenkin keskeinen osa henkilökohtaista hyvinvointia. Samaan aikaan yhteiskunta eriarvoistuu kasvavaan tahtiin, jolloin ruokavalinnat ja niiden vaikutukset terveyteen sekä hyvinvointiin pirstaloituvat yhä näkyvämmin eri tuloluokkien keskuudessa. Kaikilla ei ole varaa syödä terveellisesti Suomessakaan. Tämän vuoksi elintapojen aiheuttamat terveysongelmat ja kansansairaudet kasaantuvat yhä useammin juuri väestön haavoittuvimpiin ryhmiin. Kulutusvalintojen taustalla on monta syytä – hinnan lisäksi terveellisyys on vain niistä yksi. Terveellisen ruoan määritelmä voi olla hyvin yksilöllinen, kun karismaattiset terveysgurut horjuttavat luottamusta kansallisiin ravitsemussuosituksiin ja asiantuntijalausuntoihin. Kaiken informaatiotulvan keskellä hämmennys on taattu. Asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden välillä on ikävä kyllä nähtävissä yhä suurempaa vastakkainasettelua. Jokainen saa itse valita, mihin haluaa uskoa. Ruoan pitää olla edullista, jotta kaikilla olisi siihen varaa, mutta myös elämyksellisyyttä ja luksusta kaivataan. Terveyden tasa-arvo heikkenee, jos kuilu pieni- ja suurtuloisten välillä kasvaa. Olemmeko matkalla kohti entistäkin eriytyneempiä kulutuskuplia? Vuonna 2025 Ruoan kulutus pirstaloituu pienempiin ryhmiin. Yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat tuotteet pärjäävät kilpailussa. Kiireistä arkea helpottavat palvelut lisääntyvät. Valmisruokien ja ruoanlaittoa helpottavien puolivalmisteiden kulutus kasvaa. Yhteiskunnan eriarvoistuminen johtaa kahtiajakautumiseen. Tulevaisuudessa sekä kalliiden luksuselintarvikkeiden että kaikista halvimpien elintarvikkeiden kysyntä kasvaa. Syömisellä tavoitellaan kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntä kasvaa edelleen. Puhutaan erityisesti täsmähyvinvoinnista, jolloin pyritään syömään sitä, mitä keho ja mieli juuri sillä hetkellä tarvitsevat Kirjoitus on osa neliosaista blogitekstisarjaa, jossa vedetään yhteen Apetitin keväällä 2019 teettämän Ruoan tulevaisuus 2025 -tutkimuksen tuloksia ja pohdintoja.   Lue lisää ruoan ympäristövaikutuksista täältä > Tutustu tutkimusraportin tiivistelmään täällä >

Suomalainen heittää vuodessa roskiin keskimäärin noin 20-25 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Yhteensä noin 400-500 miljoonaa kiloa ruokaa päätyy vuosittain hävikiksi Suomessa. Noin 30 % hävikistä tulee kotitalouksissa. Maailmanlaajuisesti hävikki on jopa noin kolmannes kaikesta tuotetusta ruoasta, eli yhteensä 1,3 miljardia tonnia vuodessa. Ruokahävikillä on iso jälki maailmanlaajuisesti. On arvioitu, että noin kolmannes kaiken kulutuksen ympäristövaikutuksista syntyy ruoasta. Hävikin suhteellinen ympäristövaikutus onkin erityisen suuri, sillä ruoka on käynyt läpi koko tuotantoketjun alkutuotannosta jalostukseen ja pakkaamisesta kuljetuksien kautta ruokakauppaan - vain hävikiksi päätyäkseen. Ympäristövaikutukset ovat siis syntyneet läpi koko ketjun turhaan. Pelkästään Suomessa kotitalouksissa hävikkiruoaksi päätyneiden ruokien ilmastovaikutus vastaa noin 100 000 henkilöauton päästöjä. Ruokahävikki voi syntyä esimerkiksi suunnitelmallisuuden tai viitseliäisyyden puutteen vuoksi. Myös osaamattomuus keittiössä eri raaka-aineiden hyödyntämisessä aiheuttaa lisähävikkiä. Yleisin syy ruoan päätymiseksi hävikkiin on ruoan pilaantuminen. Suunnittelu ja oikeat pakkauskoot auttavat Jokainen voi vaikuttaa ruokahävikkiin omalla käyttäytymisellään ruoan hankinnan ja hyödyntämisen eri vaiheissa. Ruokakaupassa asioidessa hyvä suunnittelu auttaa arvioimaan ostosten määrää, jolloin hävikki jää todennäköisesti pienemmäksi. Monipuolisenkin aterian saa aikaan ilman hävikkiä. Yleisesti hyvä neuvo on suosia oman kotitalouden tarpeisiin sopivia pakkauskokoja. Pakasteiden etu puolestaan on, että ne säilyvät pakastimessa pitkään ravintoarvoja menettämättä. Pakasteet myös helpottavat pitkän säilyvyytensä ansiosta ruoanlaittohetkien suunnittelua ja tuovat huolettomuutta keittiöön, kun niitä voi käyttää kerralla vain todellisen tarpeen mukaan. Harkinta kaupassa ja kekseliäisyys kotikeittiöissä auttavat ruokahävikin vähentämisessä ja varmistavat kasvisten terveellisten ainesosien hyödyntämisen. Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis. Hävikkiä pienemmäksi yhteistyöhankkeilla ja tarkalla tuotannonsuunnittelulla Elintarvikeketjun ympäristövaikutusten alentamiseksi yksi tärkeä keino onkin ruokahävikin vähentäminen. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Myös suurten määrien pakastaminen kerralla ja kylmäketjun huolellisuus lisäävät elintarvikeketjun tehokkuutta ja vähentävät hävikkiä. Hävikin vähentäminen tuotannossa on yksi osa Apetitin jatkuvan tehokkuuden parantamisen strategista painopistettä. Tarkalla tuotannonsuunnittelulla ja myynnin ennusteiden kehittämisellä on tärkeä rooli hävikin vähentämisessä. Apetitin ja Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFoodin yhteistyön myötä Apetit antaa WeFoodin valikoimaan tuoretuotteitaan, jotka muutoin päätyisivät ruokahävikiksi. Apetit hakee myös yhdessä muiden kotimaisten toimijoiden kanssa uusia mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseen Urban Food -projektissa, jossa halutaan kehittää keinoja elintarviketeollisuuden ylijäämäraaka-aineiden saamiseksi ruokapöytiin. Kohti hävikkivapaampia ammattilaiskeittiöitä Apetit osallistuu vuonna 2019 kumppanuushankkeeseen yhdessä Wihurin Metro-tukun ja Unilever Food Solutions Suomen kanssa. Hankkeen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään ammattilaiskeittiöiden hävikkiä vinkkien ja reseptiikan avulla.  #hävikkivapaakeittiö -tunnisteella seurattavan kampanjan aikana keittiömestarit Teemu Hursti, Juuse Mikkonen ja Tommi Virranta loihtivat reseptiikkaa erityisesti nahistuneiden kasvisten hyödyntämiselle. Tarkoituksena on osoittaa, että hieman nahistuneistakin kasviksista voi vielä tehdä maukasta ja herkullisen näköistä ruokaa.  Lähteet: havikkiviikko.fi Lue lisää aiheesta Apetitin sivuilta: 10 syytä käyttää vihannespakasteita

Koko Suomen öljykasvisektoria palvelleen RypsiRapsi 2025 -hankkeen tavoitteena oli kehittää rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa. Hankkeen avulla viljelijöille jaettiin tietoa uusista tutkimustuloksista meiltä ja muualta. Hankkeessa hyödynnettiin öljykasviketjun yhteistyötä ja tehostettiin neuvontaa digitaalisesti somekanavia ja keskustelualustoja hyödyntäen. RypsiRapsi 2025 -hankkeen toteuttivat ProAgria Keskusten Liitto ja Satafood Kehittämisyhdistys ry 1.4.2020–31.10.2022. Mukana hankkeessa oli koko öljykasviketju mukaan lukien viljelijät, neuvonta, teollisuus ja kasvinjalostus. Tavoitteena oli saada alhainen satotaso nousu-uralle, parantaa viljelyvarmuutta sekä lisätä viljelyn kiinnostavuutta ja viljelyalaa. Hankkeen toimenpiteinä olivat koetoiminta, öljykasvien huippuosaajakoulutus, viljelijätilaisuudet, öljykasviviljelyn onnistumistekijöiden selvitys sekä viestintä. Koetoiminnalla kehitettiin vaihtoehtoisia tuholaistorjunnan menetelmiä Koetoiminta koostui koeruutukokeista, jotka toteutettiin Inkoon Västankvarnin koetilalla ja Pohjanmaalla Isokyrön, Lapuan ja Vaasan alueilla sekä havaintokokeista, joita toteutettiin eri puolilla Suomea, lähinnä Etelä-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan alueen viljelijöiden pelloilla. Koetoiminta keskittyi vaihtoehtoisten tuholaistorjunnan menetelmien kehittämiseen, kasvustorakenteen säätelyyn kevätöljykasveilla sekä syysöljykasvien viljelyvarmuuden parantamiseen. Keskeisinä käytännön viljelyä palvelevina tuloksina voidaan nostaa houkutuskaistojen käyttö kirppojen ja rapsikuoriaisen torjunnan osana, kylvötiheyden alentaminen hybridilajikkeilla kevätrapsilla sekä syysöljykasvien talvehtimisen varmistaminen riittävän aikaisella kylvöajalla, nopean taimettumisen varmistamisella sekä kasvupisteen pitämisellä matalana. Öljykasvien huippuosaajakoulutus ja viljelyn menestysresepti Osana hanketta järjestettiin halukkaille viljelijöille Öljykasvien huippuosaajakoulutus, joka koostui neljän webinaarin koulutussarjasta, pellonpiennartilaisuuksista sekä opintomatkasta Ruotsiin Uppsalan alueelle. Koulutukseen osallistui 37 viljelijää. Lisäksi öljykasvien viljelyn onnistumistekijöiden selvitystä varten haastateltiin 13 kokenutta öljykasvien viljelijää ja tulokset koostettiin raporttiin. Viestintätoimina hankkeessa perustettiin rypsirapsi.fi -sivusto sekä somekanavat Facebookiin, Instagramiin ja Twitteriin, joissa nostettiin ajankohtaisia öljykasvienviljelyyn liittyviä aiheita. Tulokset Hankkeen myötä kävi ilmi, että öljykasvien viljelyn kehittämiseen on kiinnostusta, öljykasvien viljelyä on mahdollisuus laajentaa uusille alueille ja uusia viljelyteknisiä ratkaisuja syntyy käytännön viljelyssä. Hyvät ja toimivat viljelykäytännöt tulee saada jakoon monipuolisesti eri kanavilla. Keskustelualustat ovat tärkeitä ideoiden ja testausten tulosten jakamiseen, mutta rinnalle tarvitaan myös koetoimintaa, joka ylläpitää kiinnostusta öljykasvien viljelyyn. Lue lisää hankkeesta: rypsirapsi.fi

Vuonna 2022 päättyneen RypsiRapsi 2025 -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa. Osana hanketta laadittiin myös selvitys kotimaisten öljykasvien viljelyn onnistumistekijöistä *. Onnistumistekijät kerättiin haastattelututkimuksella kokeneilta öljykasvien viljelijöiltä. Alle on koottu kylvöön, kasvinsuojeluun, puintiin sekä viljelykiertoon liittyvät ammattilaisten vinkit. Maalaji, viljavuus ja viljelykierto Lohkon maalajia tärkeämpi ominaisuus on sen vedenläpäisykyky, hyvä maanrakenne, toimiva ojitus ja maan hikevyys. Lohkon pH:n on oltava myös riittävä, 6,5 tai hiukan yli. pH-arvon pitämiseksi hyvällä tasolla tulee huolehtia kalkituksista vuosittain. Möhöjuuririskin vuoksi öljykasveja viljellään samalla lohkolla 4–5 vuoden välein. Viljelykiertoon sopivat syys- ja kevätviljojen lisäksi herne, sokerijuurikas, härkäpapu ja kumina sekä siemennurmi. Kylvö Itämisen kannalta lämpöä tärkeämpää on kosteus. Keväällä kylvöaikaan maassa tulee olla riittävästi kosteutta. Pitkän kasvuajan vuoksi rapsin kylvöaika on selvästi aikaisempi kuin rypsin. Jos kevään kasvukausi on jäämässä lyhyeksi, voi harkita kevätrapsin vaihtamista kevätrypsiin, jota voi kylvää toukokuun puolen välin jälkeen. Kevätöljykasvien kylvösyvyys on 2-3 cm. Syysöljykasvien kylvöaika alkaa heinäkuun puolivälistä ja jatkuu elokuun puoliväliin asti. Ajankohtaan vaikuttaa paljon esikasvi ja sen korjuu sekä kesän olosuhteet. Aikainen kylvö varmistaa sen, että syysöljykasvin taimet kasvavat riittävän suuriksi viileänäkin syksynä. Etanariskin vuoksi kokeneet öljykasvien viljelijät eivät näe suorakylvön soveltuvan syysöljykasveille kovin hyvin. Edellisen kasvin sänki voi myös nostaa öljykasvin kasvupisteen liian korkealle. Syksyllä tavoitteena on matalalla kasvava ja maan pintaan levittäytyvä kasvusto, sillä liian korkealle nouseva kasvupiste on riski talvehtimisen kannalta. Tästä syystä syyskylvöissä tulee välttää liiallista tiheyttä: tiheässä ja varjostavassa kasvustossa kasvit pääsevät kasvamaan vain ylöspäin. Syysrapsin sato tehdään jo syksyllä, joten jos kylvö näyttää viivästyvän liikaa, kannattaa se unohtaa. Kevätöljykasveilla tulee huolehtia erityisesti rikin ja boorin saannista. Syysöljykasveilla on huolehdittava kaliumin ja mangaanin saannista talvehtimisen varmistamiseksi. Myös typpilannoituksen oltava syksyllä riittävä. Kasvinsuojelu Öljykasvien kasvinsuojelussa huolellisuus on tärkeää: Kasvustoja tulee tarkkailla ja pelloilla pitää käydä. Varsinkin tuholaisten kanssa on oltava tarkkana ja ruiskutus tehtävä riittävän aikaisin. Rikkakasvien torjunta riippuu paljon siitä, millaista siementä on käytetty. Esimerkiksi Clearfield eli CL-lajikkeille on oma rikka-aineensa. Syysöljykasvien osalta rikkakasvien torjunta on tehokkainta syksyllä. Tuholaiset koetaan useammin kevätöljykasvien viljelyssä haasteeksi. Kirppoja ei ole yleensä ollut tarpeen torjua. Sitä vastoin rapsikuoriaistorjuntoja voi kesän aikana olla useita. Tuholaispaineen mukaan ruiskutuskertoja on ollut yleisesti 2–3.Syysöljykasvien osalta rapsikuoriaisia joudutaan torjumaan vain harvoin, jos kukinta on jostain syystä myöhästynyt. Kevätöljykasvien kohdalla pahkahometta torjutaan melko säännöllisesti ja erityisesti silloin, kun olosuhteet ovat homeelle suotuisat. Torjunta tulee tehdä ennen täyskukintaa riittävän ison vesimäärän kera. Syysöljykasvien pahkahomeriski on pienempi. Syysöljykasvien tautiainekäsittelyllä saadaan tautisuojauksen lisäksi korrensäätövaikutusta, jolloin kasvupiste jää lähemmäs maanpintaa ja parantaa talvenkestävyyttä. Puinti, kuivaus ja laatu Puimurin pystyterä on todettu hyväksi puinnin apuvälineeksi, erityisesti syysrapsilla. Pystyterän lisäksi puimurissa käytössä voi olla myös puintipöydän jatke. Puintikosteus pitää olla alle 20 %. Jos olosuhteet ovat suotuisat, hyvä kosteus olisi lähellä kymmentä. Silloin on kasvusto myös riittävän tuleentunut. Puimisessa maltti on valttia, jotta laatu pysyy hyvänä: pui vasta täysin valmista kasvustoa. Liian korkea kuivauslämpötila laskee öljypitoisuutta, joten sitä pitää tarkkailla. Lue lisää: RypsiRapsi2025: Öljykasvinviljelyn menestysreseptit, Viljelijähaastatteluiden yhteenveto Viljelyalan yhteistyöryhmä: Syysöljykasvien viljelijän huoneentaulu 2021 * Öljykasviviljelyn menestysreseptit: Viljelijähaastatteluiden yhteenveto 2020–2021

Suomessa noin viisi prosenttia vähän yli miljoonan hehtaarin vilja-alasta kylvetään tyypillisesti kasvukautta edeltävänä syksynä ennen talven tuloa. Viime syksynä syysviljojen kylvöala oli Luken tilastojen mukaan tavanomaista enemmän eli noin 100 000 hehtaaria. Syysöljykasvien eli syysrypsin  ja -rapsin kylvöala tuosta kokonaisuudesta oli 6 000 hehtaaria. Apetitin kehityspäällikkö Perttu Korolaista syysöljykasvien viljelyala ilahduttaa. ”Vaikka viime talvi oli poikkeuksellisen huono kaikille vilja- ja öljykasveille, innostusta syysöljykasvien viljelyyn on kylvöalan perusteella ollut. Niissä nähdään potentiaalia ja viljely saa jatkuvuutta. Se on tärkeää Suomen ruokaomavaraisuuden kannalta”, Korolainen sanoo. Syysöljykasveilla useita etuja – talviaikainen kasvipeitteisyys sitoo hiiltä ja syysviljely tasaa työhuippuja Syysöljykasvien etuna voidaan pitää sitä, että niillä on suurempi satopotentiaali kuin kevätöljykasveilla. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys sitoo ravinteita ja estää niitä huuhtoutumasta sulamisvesien mukana keväällä. Lisäksi se sitoo hiiltä. ”Syysöljykasveilla on vankka juuristo, joka parantaa maan rakennetta jopa kevätöljykasveja tehokkaammin. Syyskylvöiset kasvit myös hyödyntävät kevätkosteuden tehokkaasti”, Korolainen listaa etuja. Rypsillä ja rapsilla on yleisesti hyvä esikasviarvo. Myös tuholaispaine on kevätöljykasveja pienempi. Erityisesti syysrypsi päästään usein myös puimaan niin aikaisin, että samalle lohkolle ennätetään kylvää vielä syysviljaa ja sen kylvö- ja korjuuajat tasaavat työhuippuja. Öljykasvien viljeleminen kasvattaa Suomen ruokaomavaraisuutta Rypsin ja rapsin viljely Suomessa vaikuttaa kotimaisen rypsiöljyn saatavuuteen, elintarvikkeiden kotimaisuusasteeseen sekä Suomen ruokaomavaraisuuteen. Lisäksi rypsiöljyn valmistuksessa syntyy puristetta, joka hyödynnetään eläinruokinnassa. Kotimaista rypsin ja rapsin siementä käytettäisiin siis enemmänkin, jos sitä olisi saatavilla. Apetit on vakaa ostaja kotimaiselle rypsille ja rapsille ja nykyiseen pinta-alaan toivotaan reilua kasvua. ”Suomessa on teollisuutta, joka tarvitsee kotimaista rypsiä ja rapsia. On tärkeää että suomalaiset ammattitaitoiset viljelijät tuottavat riittävästi öljykasveja vastataksemme kotimaisen öljyn ja puristeen kysyntään. Rypsi ja rapsi ovat Suomessa ja koko EU:n alueella alituotantokasveja. Niitä on mahdollista viljellä lähes kaikilla viljanviljelyalueilla ja meillä on Suomessa kattava vastaanottopisteverkosto ja vakaa kysyntä”, toteaa Korolainen.

Säkerhets- och kemikalieverket Tukes har den 13 december 2022 beviljat undantagslov för användningen av Buteo Start FS 480-preparat vid industriell betning av ryps- och rapsutsäde under våren 2023. Apetit Kasviöljy Oy ansökte om undantagslov tillsammans med Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK rf. och Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf. Syftet är att trygga fortsatt odling av inhemska oljeväxter och därmed upprätthålla underhållssäkerheten. ”Skadegörare medför nackdelar för odling av oljeväxter men med växtskydd kan man lindra effekterna. Vi hoppas att beslutet om betning uppmuntrar odlare att odla våroljeväxter,” berättar Perttu Korolainen utvecklingschef vid Apetit. Betningen av utsäde är av stor betydelse för ett effektivt växtskydd vid odlingen av våroljeväxter. I början av växtperioden kan jordloppor orsaka betydande skador i växtbeståndet. Det effektivaste sättet att bekämpa dem är en fungerande betning av frösådd. Om man inte har tillgång till betat utsäde skulle nackdelarna för miljön öka eftersom man i så fall sannolikt blir tvungen att bekämpa skadegörare med hjälp av flera besprutningar. Buteo Start FS 480 är ett bekant betningsmedel för odlare eftersom preparatet använts för betning av utsäde med hjälp av undantagslov även under tidigare år. Preparatets effektiva substans är flupyridifuron. Buteos biologiska effekt grundar sig på selektivitet och preparatet har uttryckligen en god effekt på jordloppor. Det har visat sig vara ett effektivt bekämpningsmedel mot skadegörare i plantor. Odling av inhemsk ryps och raps ökar både underhållssäkerhet och en mångsidig växtföljd Odling av ryps och raps i Finland påverkar tillgången på inhemsk rypsolja, graden av inhemskt innehåll i livsmedel samt Finlands självförsörjning gällande livsmedel. ”Vi har i Finland industrier som kräver inhemsk ryps och raps. Det är viktigt att vi i Finland har kunniga odlare som producerar avsevärt mer oljeväxter än för tillfället så att vi kan svara på den allt större efterfrågan på inhemsk olja och pressad olja. Ryps och raps är i Finland och inom hela EU underproducerade växter. Det är möjligt att odla dem på nästan alla odlingsområden för spannmål och vi har i Finland ett täckande nätverk för mottagning av leveranser och en stabil efterfrågan,” konstaterar Korolainen Ryps och raps har en avgörande inverkan på landets självförsörjning och underhållssäkerhet. Detta är ett faktum som konstaterats av både producenter, livsmedels- och foderindustrin samt de myndigheter som ansvarar för landets underhållssäkerhet. ”Odling av ryps och raps ökar även en mångsidig växtföljd och avbryter den ökade risken för sjukdomar i marken som är typisk vid upprepad odling av spannmål. Dessutom ökar de riskspridningen då lönsamheten för olika växter varierar från år till år,” betonar Korolainen. Ryps och raps är för flera odlare viktiga odlingsväxter tack vare sitt mycket höga odlingsvärde. Odlingen av ryps och raps kräver inte heller nya maskiner av spannmålsodlare.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt 13.12.2022 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella teollisesti peitatun rypsin ja rapsin siemenen kylvämiselle keväällä 2023. Apetit Kasviöljy Oy haki poikkeuslupaa yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.:n kanssa. Tavoitteena on kotimaisten öljykasvien viljelyn jatkuvuus ja sen kautta huoltovarmuuden ylläpitäminen. ”Tuholaispaine on merkittävä haitta öljykasvien viljelyssä, jota voidaan lievittää kasvinsuojelun keinoin. Toivomme, että päätös peittausluvasta kannustaa viljelijöitä kevätöljykasvien viljelyyn”, Apetitin kehityspäällikkö Perttu Korolainen sanoo. Kevätöljykasvien viljelyssä kylvösiemenen peittaus on keskeinen osa kasvinsuojelua. Kirppojen aiheuttamat vioitukset ovat merkittävä uhka rypsin ja rapsin kehityksen alkuvaiheessa. Tehokkain keino niiden torjuntaan on toimiva siemenpeittaus. Jos peitattua kylvösiementä ei ole käytettävissä, haitat ympäristölle kasvaisivat, sillä tuholaisia jouduttaisiin todennäköisesti torjumaan yhä useammilla ruiskutuksilla. Buteo Start FS 480 on viljelijöille tuttu peittausainevalmiste, sillä sitä on käytetty siemenpeittauksessa poikkeusluvan turvin myös aikaisempina vuosina. Valmisteen tehoaineena on flupyridifuroni. Buteon biologinen teho perustuu valikoivuuteen ja se tehoaa nimenomaan kirppoihin. Se on osoittautunut tehokkaaksi taimivaiheen tuholaistorjunnassa. Kotimaisen rypsin ja rapsin viljely lisää huoltovarmuutta ja monipuolistaa viljelykiertoa Rypsin ja rapsin viljely Suomessa vaikuttaa kotimaisen rypsiöljyn saatavuuteen, elintarvikkeiden kotimaisuusasteeseen sekä Suomen ruokaomavaraisuuteen. ”Suomessa on teollisuutta, joka tarvitsee kotimaista rypsiä ja rapsia. On tärkeää, että Suomessa on ammattitaitoisia viljelijöitä, jotka tuottavat selvästi nykyistä suuremman määrän öljykasveja vastataksemme kotimaisen öljyn ja puristeen kysyntään. Rypsi ja rapsi ovat Suomessa ja koko EU:n alueella alituotantokasveja. Niitä on mahdollista viljellä lähes kaikilla viljanviljelyalueilla ja meillä on Suomessa kattava vastaanottopisteverkosto ja vakaa kysyntä”, toteaa Korolainen Rypsillä ja rapsilla on merkittävä vaikutus omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Asian tärkeys on tunnistettu tuottajien keskuudessa, elintarvike- ja rehuteollisuudessa sekä huoltovarmuudesta vastaavien viranomaisten taholta. ”Rypsin ja rapsin viljely tuovat toivottua monipuolisuutta viljelykiertoon ja katkaisevat myös toistuvan viljanviljelyn kasvattamaa tautipainetta. Lisäksi ne auttavat hajauttamaan riskiä eri kasvien kannattavuuden vaihdellessa vuosittain”, Korolainen toteaa. Rypsi ja rapsi ovat monelle viljelijälle tärkeitä korkean esikasviarvon omaavia viljelykasveja. Viljanviljelijältä rypsi ja rapsi eivät vaadi myöskään erillistä konekantaa.

Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan hankala tuholainen. Levitessään kasvustoon se aiheuttaa merkittäviä satotappioita. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitin viljelyttämästä porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Viimeisimpien vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit on etsinyt ratkaisua hyönteisverkoista. Apetit testasi verkkoja ensin Räpin koetilallaan. Tämän jälkeen sopimusviljelijät ovat ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Taistelussa porkkanakemppiä vastaan verkot ovat osoittautuneet ainoaksi keinoksi tällä hetkellä. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Pertun koko porkkanasato on ollut verkkojen alla viljelykaudella 2022.  ”Sillä on selkeä ero satotasoon, jos ei ole verkkoja”, Jaakko toteaa heti alkuun. Hän on viljellyt porkkanaa vuodesta 2018 ja otti heti toisena vuonna käyttöön verkot osalle porkkana-alasta. ”Verkkojen alla myös porkkanan laatu on parempi. Ne ovat sileämpiä eikä pinnassa ole kempin aiheuttamaa karvaisuutta. Uskon, että näin tehtaalla on parempi kyky käsitellä niitä ja vihanneksesta voidaan käyttää isompi osa. Myös makuvirheet jäävät pois.” Verkon alla kasvaneesta porkkanasta saadaan enemmän pakastettavaa raaka-ainetta. Tästä hyötyvät sekä viljelijä että viljelyttäjä. Verkko päästää läpi kosteuden ja valon, mutta torjuu kempin Verkot levitetään pian porkkanan kylvön tai taimettumisen jälkeen. ”Osa laittaa verkot heti kylvön jälkeen, sillä kokemus on se, että siemenet myös itävät paremmin verkon alla. Verkon alla on kasvihuonemaiset olosuhteet. Itse olen levittänyt verkot yleensä vasta taimettumisen jälkeen. Olen siten ehtinyt myös torjua rikkoja pariin otteeseen ennen verkkojen laittamista. Kovin pitkälle ei verkkojen laittamista kannata jättää, jotta kemppi ei ehdi päästä peltoon”, Jaakko kuvaa. Verkko päästää läpi veden, auringon sekä mahdolliset rikkakasvien torjunta-aineet. Verkon silmäkoko on kuitenkin niin pieni, 0,6 mm, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Kokemusten mukaan verkon alla kasvavien porkkanoiden laatu on parempi kuin jos kemppiä olisi torjuttu kemiallisesti. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko kertoo. Verkkojen levittämiseen ja pois keräämiseen menee oma aikansa ja töihin tarvitaan apukäsiä. Verkkoja säilytetään rullattuina ja ne levitetään pelloille käsin. Verkot kerätään pois heinä-elokuussa kun kemppi ei enää pääse vaikuttamaan porkkanan kehitykseen. Hyönteisverkot ovat esimerkiksi mansikkapelloilta tuttuihin harsoihin nähden painavampia, eivätkä ole esim. tuulen vietävissä. ”Verkkojen asentaminen ja poisottaminen sitoo useampia henkilöitä ja yhden koneen. Lisäksi pitää miettiä niiden kuljettamista ja varastointia. Toisaalta tuholaisruiskutuksesta säästyy aikaa.” Verkkoihin panostaminen varmistaa satoa Verkoista tulee viljelijälle merkittävä kertakustannus hankinnan yhteydessä. Verkkojen on arvioitu kestävän käytössä noin kahdeksan vuotta. Neljän vuoden kokemuksella hyönteisverkoista Jaakko Perttu uskoo tämän odotuksen olevan melko realistinen. Kun huomio verkkojen hankintahinnan ja niiden käyttöön liittyvän työn, Jaakko kokee verkot hyödyllisiksi. ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Me Apetitilla näemme verkkojen käytöllä olevan ratkaiseva vaikutus omien sopimusviljelijöidemme porkkanan viljelyn jatkuvuudelle. Hyvät, laadukkaat porkkanat ovat meidän yhteinen tavoitteemme”, sanoo Apetitin viljelypäällikkö Gunta Cirule. Kuluvan vuoden porkkanasadon Jaakko arvioi olevan hyvä. ”Kesän olosuhteet ovat olleet hyvät, vaikka jossain kohtaa näytti, että vedestä meinasi olla puutetta. Pitkä kasvuaika kuitenkin korjasi sen tilanteen,” Jaakko kertoo. Apetit on vahvasti integroitunut kotimaiseen alkutuotantoon ja on Suomen suurin avomaakasvisten viljelyttäjä. Apetitin noin 140 sopimusviljelijää viljelee vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaalle. Räpin koetilalla Säkylän Köyliössä on tehty pitkäjänteisesti tutkimusta ja kehitystyötä kotimaisen avomaankasvisten viljelyn kehittämiseksi jo lähes 70 vuoden ajan. Myös Apetitin sopimusviljelijöiden pelloilta saatavia tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään aktiivisesti Vastuuviljely-menetelmän kehittämiseksi.