Hyvinvointia kasviksista

Apetit on kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen elintarvikeyhtiö, jonka päätuoteryhmiä ovat kasvis- ja ruokapakasteet, kasviöljyt sekä rypsipuristeet. Apetitin sopimusviljelijät tuottavat vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Säkylän pakastetehtaalla. Pääosin Satakunnan alueella viljeltävistä kasviksista valmistetaan pakastekasvisten ohella muun muassa pihvejä ja pyöryköitä.  Apetitilla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Apetitin omalla Säkylän Köyliössä sijaitsevalla Räpin koetilalla tutkitaan kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyekosysteemiä tukevia viljelymenetelmiä sekä kasvilajikkeita. Koetilan toiminnasta vastaa Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. viljelykokeiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä kokeista saatujen tulosten käsittely ja esittäminen. Tuukan työaika kuluu siis sekä tietokoneella tutkimus- ja suunnittelutyön ääressä että konkreettisissa peltotöissä yhdessä tilan muiden työntekijöiden kanssa. ”Parasta työssäni on, että pääsen hyödyntämään osaamistani kasvinjalostuksesta käytännön lajikekokeiden parissa. Opiskellessani suuntauduin kasvinjalostukseen kasvintuotantotieteiden koulutusohjelmassa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa”, Tuukka kertoo. Koetilan tutkimustulokset sopimusviljelijöiden hyödyksi Koetilan toiminta liittyy oleellisesti Apetitin tuotteiden tuotantoon pellolta pakkaseen. Räpillä viljellään pakastetuotantoon sopivia kasvilajikkeita ja koeviljelyä tehdään sitä silmällä pitäen. Räpin koetilalla on etsitty muun muassa ratkaisua kotimaisen porkkanan hankalan tuholaisen, porkkanakempin selättämiseen. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitilla pakastettavasta porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Se aiheuttaa merkittäviä satotappioita levitessään kasvustoon. Viime vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit testasi koetilallaan ratkaisua hyönteisverkoista. Kun verkot todettiin Räpin koeviljelyssä toimiviksi, ovat sopimusviljelijät ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Perttu kokee verkot hyödyllisiksi punnitessaan tuloksia sekä verkkojen merkittävää hankintahintaa ja niiden käyttöön liittyvää työtä, ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko lisää. Pakasteesta pihviksi Viljelijöiden viljelemät porkkanat käsitellään Apetitin Säkylän tehtaalla ja pakastetaan lajikkeesta riippuen eri jatkojalostustarpeisiin. Yksi Apetitin klassikkotuotteista on Porkkanapihvi, joka juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. ”Porkkanapihvi on yksi suosituimmista ruokakaupoissa myynnissä olevista kasvispihveistä. Se on neutraalin makuinen eikä vastaavaa tuotetta oikeastaan löydy muualta Euroopasta”, kertoo Apetitin tuotekehittäjä Riitta Pohjavirta-Happonen.  Porkkanapihvi on lähes täysin kotimaisista raaka-aineista valmistettu tuttu ja turvallinen kasvispihviklassikko. 61 prosenttia siitä on sopimusviljelijöiden tuottamaa porkkanaa ja sen päällä on rapea ja kevyt perunarae. 36 vuotta Apetitilla työskennellyt Riitta kertoo, että aluksi pihvi valmistettiin tuoreesta porkkanasta. Nykymuotoonsa se on kehittynyt Riitan käsien kautta. Tuotekehittäjän tehtävään ei ole suoraa koulutusta, vaan työ opettaa. Edellytyksenä on kuitenkin elintarvikealan tutkinto ja intohimoinen ja kiinnostunut suhtautuminen ruokaan ja elintarvikkeisiin. ”Tuotekehittäjäksi sopii ihminen, joka on avoin maailmaan ja sopivasti utelias uutuuksille ja uusille mahdollisuuksille. Tietyissä asioissa pitää olla tarkka ja kiinnostunut myös lainsäädännöstä”, Riitta summaa. Hän myös muistuttaa, että se, millainen tuotteesta lopulta tulee ei ole täysin tuotekehittäjästä kiinni. Asiaan vaikuttavat mm. asiakkaiden tarpeet ja ruokatrendit. Tuoteryhmäpäällikkö vie kehitetyn tuotteen kauppoihin Tuotteen kehitysprojektia vetää tuoteryhmäpäällikkö. Mukana ovat tuotekehityksen lisäksi tuotanto, hankinta, pakkausasiantuntija, laatuasiantuntijat, talous sekä myynti. ”Ennen kun uutta tuotetta on edes lähdetty kehittämään, on tutkittu trendejä ja mitä markkinoilla tapahtuu sekä selvitetty kuluttajien toiveita ja tarpeita”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Mari Pallonen. Merkittävä osa tuoteryhmäpäällikön tehtävistä liittyy kaupallistamiseen: tuotteen konseptointiin, hinnoitteluun, pakkauksen suunnitteluun ja markkinointiviestintään. Tehtävään soveltuva koulutus on kaupallinen tai elintarvikealan korkeakoulututkinto. Mari painottaa, että työssä tärkeitä ovat projektinhallintataidot sekä suunnitelmallisuus, analyyttisyys ja proaktiivisuus. Pitää olla aktiivinen ja seurata, mitä markkinoilla tapahtuu ja reagoida kuluttajien tarpeisiin. ”Työni on todella monipuolista ja tunnen, että pääsen käyttämään osaamistani laajasti. Apetitilla olen ensimmäistä kertaa suomalaisessa valmistavassa yrityksessä ja olen päässyt vaikuttamaan mitä kehitetään. On hieno juttu nähdä koko kaari pellolta valmiiksi tuotteeksi, kun se on kaupan hyllyssä ja kuluttajan saatavilla”, Mari sanoo.

Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan hankala tuholainen. Levitessään kasvustoon se aiheuttaa merkittäviä satotappioita. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitin viljelyttämästä porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Viimeisimpien vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit on etsinyt ratkaisua hyönteisverkoista. Apetit testasi verkkoja ensin Räpin koetilallaan. Tämän jälkeen sopimusviljelijät ovat ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Taistelussa porkkanakemppiä vastaan verkot ovat osoittautuneet ainoaksi keinoksi tällä hetkellä. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Pertun koko porkkanasato on ollut verkkojen alla viljelykaudella 2022.  ”Sillä on selkeä ero satotasoon, jos ei ole verkkoja”, Jaakko toteaa heti alkuun. Hän on viljellyt porkkanaa vuodesta 2018 ja otti heti toisena vuonna käyttöön verkot osalle porkkana-alasta. ”Verkkojen alla myös porkkanan laatu on parempi. Ne ovat sileämpiä eikä pinnassa ole kempin aiheuttamaa karvaisuutta. Uskon, että näin tehtaalla on parempi kyky käsitellä niitä ja vihanneksesta voidaan käyttää isompi osa. Myös makuvirheet jäävät pois.” Verkon alla kasvaneesta porkkanasta saadaan enemmän pakastettavaa raaka-ainetta. Tästä hyötyvät sekä viljelijä että viljelyttäjä. Verkko päästää läpi kosteuden ja valon, mutta torjuu kempin Verkot levitetään pian porkkanan kylvön tai taimettumisen jälkeen. ”Osa laittaa verkot heti kylvön jälkeen, sillä kokemus on se, että siemenet myös itävät paremmin verkon alla. Verkon alla on kasvihuonemaiset olosuhteet. Itse olen levittänyt verkot yleensä vasta taimettumisen jälkeen. Olen siten ehtinyt myös torjua rikkoja pariin otteeseen ennen verkkojen laittamista. Kovin pitkälle ei verkkojen laittamista kannata jättää, jotta kemppi ei ehdi päästä peltoon”, Jaakko kuvaa. Verkko päästää läpi veden, auringon sekä mahdolliset rikkakasvien torjunta-aineet. Verkon silmäkoko on kuitenkin niin pieni, 0,6 mm, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Kokemusten mukaan verkon alla kasvavien porkkanoiden laatu on parempi kuin jos kemppiä olisi torjuttu kemiallisesti. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko kertoo. Verkkojen levittämiseen ja pois keräämiseen menee oma aikansa ja töihin tarvitaan apukäsiä. Verkkoja säilytetään rullattuina ja ne levitetään pelloille käsin. Verkot kerätään pois heinä-elokuussa kun kemppi ei enää pääse vaikuttamaan porkkanan kehitykseen. Hyönteisverkot ovat esimerkiksi mansikkapelloilta tuttuihin harsoihin nähden painavampia, eivätkä ole esim. tuulen vietävissä. ”Verkkojen asentaminen ja poisottaminen sitoo useampia henkilöitä ja yhden koneen. Lisäksi pitää miettiä niiden kuljettamista ja varastointia. Toisaalta tuholaisruiskutuksesta säästyy aikaa.” Verkkoihin panostaminen varmistaa satoa Verkoista tulee viljelijälle merkittävä kertakustannus hankinnan yhteydessä. Verkkojen on arvioitu kestävän käytössä noin kahdeksan vuotta. Neljän vuoden kokemuksella hyönteisverkoista Jaakko Perttu uskoo tämän odotuksen olevan melko realistinen. Kun huomio verkkojen hankintahinnan ja niiden käyttöön liittyvän työn, Jaakko kokee verkot hyödyllisiksi. ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Me Apetitilla näemme verkkojen käytöllä olevan ratkaiseva vaikutus omien sopimusviljelijöidemme porkkanan viljelyn jatkuvuudelle. Hyvät, laadukkaat porkkanat ovat meidän yhteinen tavoitteemme”, sanoo Apetitin viljelypäällikkö Gunta Cirule. Kuluvan vuoden porkkanasadon Jaakko arvioi olevan hyvä. ”Kesän olosuhteet ovat olleet hyvät, vaikka jossain kohtaa näytti, että vedestä meinasi olla puutetta. Pitkä kasvuaika kuitenkin korjasi sen tilanteen,” Jaakko kertoo. Apetit on vahvasti integroitunut kotimaiseen alkutuotantoon ja on Suomen suurin avomaakasvisten viljelyttäjä. Apetitin noin 140 sopimusviljelijää viljelee vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaalle. Räpin koetilalla Säkylän Köyliössä on tehty pitkäjänteisesti tutkimusta ja kehitystyötä kotimaisen avomaankasvisten viljelyn kehittämiseksi jo lähes 70 vuoden ajan. Myös Apetitin sopimusviljelijöiden pelloilta saatavia tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään aktiivisesti Vastuuviljely-menetelmän kehittämiseksi.

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään 12.-18.9. Hävikkiviikon tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta ruokahävikistä ja sen vähentämisestä. Vihannespakasteet ovat herkullinen ja käytännöllinen keino pienentää kotitalouksien ruokahävikkiä. Apetitin vihannespakasteet ovat helppokäyttöisiä, sillä kaikki on valmiiksi pesty, kuorittu, pilkottu ja höyrytetty. Pussista on helppo ottaa aterialle juuri tarvittava määrä kasviksia ja laittaa loput takaisin pakastimeen odottamaan seuraavaa käyttökertaa. Pakastetut kasvikset myös säilyvät kauemmin kuin tuoreet. Apetitin pakastevihannekset säilyvät tuoreina ja laadukkaina, sillä niiden matka pellolta pakkaseen tapahtuu nopeasti heti sadonkorjuun jälkeen. Kasvikset pakastetaan niiden ollessa parhaimmillaan, joten kauden kasviksia on helppo nauttia sadonkorjuutuoreena vuoden ympäri. Hävikin vähentämisessä tärkeää on myös suunnitelmallisuus. Suunnittelemalla ruokalistan etukäteen on helpompi välttää turhia hankintoja. Ruokahävikin suhteellinen ympäristövaikutus on suuri Ruokahävikki on maailmanlaajuisesti merkittävä ilmaston kuormittaja. On arvioitu, että noin kolmannes kaiken kulutuksen ympäristökuormasta syntyy ruoasta. Kaikkein eniten sitä syntyy kotitalouksissa - esimerkiksi suomalaiset heittävät vuodessa ruokaa pois noin 20-25 kiloa henkilöä kohden. Koko suomalaisessa ruokaketjussa syntyy joka vuosi arviolta 400-500 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Hävikin suhteellinen ympäristövaikutus on erityisen suuri, sillä ruoka on käynyt läpi koko tuotantoketjun alkutuotannosta jalostukseen ja pakkaamisesta kuljetuksien kautta ruokakauppaan – vain hävikiksi päätyäkseen. Apetit on kirjannut hävikin vähentämisen ja kiertotalouden edistämisen yritysvastuuohjelmaansa. Hävikin vähentäminen tuotannossa on myös osa Apetitin jatkuvaa materiaalitehokkuuden kehittämistä. Apetit on myös mukana elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksessa, jonka keskeisiä tavoitteita on tuotannon sekä raaka-aineen käytön tehokkuuden parantaminen. Hävikkiruoanlaitossa luovuus kunniaan Hävikkiruoanlaitossa kannattaa olla luova ja yhdistellä kotoa löytyviä raaka-aineita uusilla tavoilla. Reseptiä ei kannata noudattaa pilkuntarkasti, sillä luovuus palkitaan makuelämyksillä ja vähentyneellä ruokahävikillä. Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hursti on kehittänyt Hävikkiviikkoa varten reseptejä, jotka tekevät hävikin vähentämisestä helppoa: reseptejä saa ja pitää tuunata sen mukaan, mitä jääkaapista sattuu löytymään. ”Reseptit on tarkoitettu luovan hävikkikokin inspiraatioksi ja ohjenuoraksi. Hävikkiruoanlaitossa kokeilunhalu on hyvästä ja eri ainesosia kannattaa testata rohkeasti”, sanoo kasvisruokamestari Hursti. Kasvisruokamestarin hävikkireseptit: Aamiaispelti Kasvissosekeitto Papu-gnocchivuoka Kasvis-pinaattikiusaus Luomupinaatti-jogurttikastike

Rypsiöljy on helppo ja kätevä vaihtoehto uppopaistamiseen. Rypsiöljy tarjoaa uppopaistamiseen tasapainoisen ja miedon maun. Apetit-rypsiöljyt on valmistettu Kirkkonummen kasviöljypuristamolla täysin kotimaisesta rypsistä ja rapsista. Rypsiöljy koostuu pehmeistä rasvoista. Öljyn kautta voi halutessaan myös lisätä makua lopputulokseen. Riippuen siitä, mitä on uppopaistamassa, rypsiöljyn voi ensiksi lämmittää esimerkiksi vaniljatankojen tai suolaisten rosmariininoksien kanssa. Pidä huoli turvallisuudesta: varaa tarpeeksi iso kattila, pidä kansi aina lähellä paiston aikana. Seuraa öljyn lämpötilaa: kiehuva öljy voi roiskua, älä heitä vettä öljyn päälle. Varaa sopiva kauha paistoon, pitkävartinen reikäkauha on paras. Älä jätä lämmintä öljyä vartioimatta, pidä sammutuspeite lähellä. Oikea öljyn lämpötila uppopaistamiseen on noin 180 astetta Jos et omista mittaamiseen sopivaa lämpömittaria, voi lämpötilan testata heittämällä öljyn sekaan leivän palasia: jos leipä jää poreilemaan öljyn pintaan, on lämpötila oikea. Älä laita liian montaa uppopaistettavaa tuotetta öljyyn samaan aikaan: öljy saattaa kylmetä liikaa, eivätkä tuotteet paistu tasaisesti. Liian kylmällä öljyllä paistaessa kypsennettävät tuotteet imevät itseensä liikaa öljyä, jonka vuoksi niistä tulee liian rasvaisia. Paistorasvan voi käyttää kahdesti paistossa. Muista aina öljyn oikeanlainen hävittäminen: viilennettynä muovipullossa sekajätteen joukossa, ei koskaan viemäriin.

Rasvatahrat tekstiileissä saattavat aiheuttaa päänvaivaa, sillä ne harvoin lähtevät normaalissa konepesussa. Alla on vinkkejä rasvatahrojen puhdistamiseen. Rasvatahra pitää pestä välittömästi. Veden korkea lämpötila ja tehokas pesuaine sekä mielellään tahran esikäsittely esim. sappisaippualla tai käsitiskiaineella ennen varsinaista pesua auttavat pääsemään parhaaseen lopputulokseen.​ Näin poistat ruokaöljytahran: Esikäsittele öljytahrat juuri ennen pesua nestemäisellä pyykinpesuaineella tai tarhanpoistoaineella. Tahranpoistoaineen voi korvata esimerkiksi nestemäisellä käsitiskiaineella. Pese tekstiili entsyymipitoisella pesuaineella korkeimmassa hoito-ohjeen sallimassa lämpötilassa.

Ruokaöljy Kiinteän tai hyytyneen rasvan tai pienen määrän ruokaöljyä voit lajitella esimerkiksi talouspaperiin imeytettynä kompostoriin tai biojäteastiaan. Jos öljyä on isompi määrä tai mikäli sinulla ei ole käytössäsi kompostoria tai biojäteastiaa, pakkaa öljy tiiviisti esimerkiksi maitotölkkiin ja lajittele se polttokelpoisen jätteen astiaan. Ruokaöljyä ei saa kaataa viemäriin. Biojätteeseen tai kotikompostiin kiinteä tai hyytynyt rasva, sekä pienet määrät nestemäistä rasvaa paperiin imeytettynä. pyyhkäise talouspaperilla rasvan jäämät paistinpannulta ja laita paperi biojätteeseen. pakkaa biojäte maatuvaan kääreeseen, kuten sanomalehteen tai biohajoavaan pussiin ennen biojäteastiaan laittoa. Näin biojäteastia ei likaannu ja hajuhaitat vähenevät. Kotikompostoriin laitettavaa biojätettä ei tarvitse pakata. Sekajätteeseen ruokaöljyt ja muu nestemäinen rasva tiiviisti suljetussa pakkauksessa - esim. muovipullossa, -rasiassa tai kiinniteipatussa maitotölkissä. Ei viemäriin! Ammattikeittiöissä tms. säännöllisesti syntyvät ja suuret määrät puhdasta ruokaöljyä voi toimittaa hyötykäyttöön. Pakkaus Muovipakkaus Elintarvikkeiden tyhjät pakkaukset, joiden materiaali on (suurimmaksi osaksi) muovia kuuluvat muovipakkauskeräykseen. PVC-muovipakkaukset (tunnus 03) kuuluvat sekajätteeseen. Tyhjennä pakkaukset, tarvittaessa puhdista ja anna kuivahtaa. Irrota korkit ja kannet ja laita ne keräysastiaan erikseen. Apetit Rypsiöljyt on pakattu kierrätettävään PET-muovipulloon. Lasipakkaus Poista korkit ja kannet sekä muut helposti irrotettavat osat. Etikettejä ja kaulusrenkaita ei tarvitse poistaa. Huuhtele likaiset pakkaukset kevyesti tarvittaessa.

On pehmeää rasvaa ja kovaa rasvaa, näkyvää ravintorasvaa ja piilorasvaa. Elimistön aineenvaihdunta tarvitsee pehmeää rasvaa ja erityisesti sen välttämättömiä rasvahappoja. Siksi rasvoja ei pidä kokonaan välttää, mutta rasvanlaatuun tulee kiinnittää huomiota.​ Karkeasti ottaen rasvat voidaan jakaa koviin ja pehmeisiin rasvoihin. Pehmeää eli tyydyttymätöntä rasvaa tarvitaan paitsi energiantarpeen tyydyttämiseen myös normaaleihin elintoimintoihin. Rasvahapoilla on tärkeä tehtävä kasvussa ja kehityksessä, ihon, hermoston ja silmien toiminnassa sekä elimistön toimintojen säätelyssä. Rasvaa tarvitaan myös rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E ja K) saannin ja imeytymisen turvaamiseksi. ​ Kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa ei tarvita ruokavaliossa, sillä elimistö pystyy valmistamaan tarvitsemansa tyydyttyneet rasvat itse. ​ Varmista päivittäinen rasvan tarve pehmeillä rasvoilla, joita saat tietyistä öljyistä, kalasta, avokadosta, pähkinöistä ja siemenistä. ​ Tärkeitä rasvahappoja pehmeistä rasvoista ​Elimistö ei pysty itse tuottamaan välttämättömiä omega-3- tai omega-6-rasva-happoja, joten niiden saannista pitää huolehtia joka päivä. Tarvittavan päivittäisen määrän näitä välttämättömiä rasvahappoja saat jo kahdesta ruokalusikallisesta rypsiöljyä.​ Omega-6 vaikuttaa ihon kosteuden säätelyyn. Omega-6:sta muodostuu elimistössä arakidonihappoa, joka on solukalvojen tärkeä ainesosa.​ Omega-3:n aineenvaihduntatuotteilla on tärkeä tehtävä hermoston kehityksessä ja toiminnassa.​ Välttämättömät rasvahapot toimivat elimistössä myös ns. eikosanoidien lähtöaineena. Eikosanoidit ovat hormonien kaltaisia yhdisteitä, jotka osallistuvat mm. verenpaineen, hermoston toiminnan, tulehdusreaktioiden, ruumiin lämpötilan ja vastustuskyvyn säätelyyn.​   Artikkelin ravitsemus- ja lääketieteelliset tiedot on tarkistettu laillistetun ravitsemusterapeutin toimesta.

Isänpäivänä 14.11. juhlistetaan isää, isoisää ja kaikkia oman elämän isähahmoja. Ihana brunssi on mahtava tapa saada koko perhe yhteen saman pöydän ääreen. Näillä resepteillä loihdit suussa sulavia herkkuja isänpäivän brunssille - simppelit reseptit takaavat, että lapsetkin voivat osallistua juhlapäivän kokkailuun oman ikätasonsa mukaan.   Brunssin brekuklassikko  Maistuvat aamiaisannokset kuuluvat brunssiin. Kokeile esimerkiksi tätä herkullista kruunusekoitusmunakasta, jota ryydittää pakastealtaan vaivaton kasvissekoitusklassikko. Munakas kypsyy helposti hellalla eikä vaadi pilkkomista, eli sen valmistaminen onnistuu koko perheeltä.  Tähtenä ruokaisa salaatti maistuvalla vegetwistillä  Ruokaisan raikas salaatti on brunssipöydän hitti. Klassikkoannos Cobbin salaatti tarjoillaan isänpäivän brunssilla vegeversiona, jossa salaatin tähtenä toimivat kanan sijaan ihanan makeat porkkanapihvit. Cobbin salaatti porkkanapihveillä sopii hyvin myös hieman varttuneempien lasten kanssa valmistettavaksi ja maistuu taatusti koko perheelle.  Vinkki: Porkkanapihvien sijaan Cobbin salaattiin sopivat erinomaisesti myös rapsakat Apetit Kasvisjauhis Crispy Chick –pihvit.  Tuhtia juhlaruokaa  Isänpäivänä brunssipöytään katetaan maistuvan salaatin lisäksi myös täyteläisiä herkutteluannoksia. Viileiden syyspäivien ehdoton brunssisuosikki onkin kukkakaali-mac’n’cheese, jossa perinteinen pasta ja juusto saavat kasviskaverin lempeästi kypsysennetystä kukkakaalista. Helppo vuokaruoka onnistuu käden käänteessä ja myös perheen pienet kokit pääsevät osallistumaan tämän simppelin ja suussasulavan annoksen kokkailuun.  Makea herkku kruunaa brunssin  Isänpäivän brunssin kruunaa tietenkin makea jälkkäri! Perinteinen porkkanakakku valmistuu tällä kertaa vaivattomasti pakasteporkkanoista, ja kakun valmistuksen eri vaiheissa on sopivia töitä niin isoille kuin myös pienille leipureille. Mehevä porkkanakakku hunnutetaan ihanalla, kanelinmakuisella tuorejuustokuorrutteella, joka vie takuulla kielen mennessään.  Ihanaa isänpäivää kaikille isille!  -Apetit   

Grillaaminen sopii juhannukseen kuin nenä päähän! Tänä vuonna juhannuspöytä on kukkuroillaan grillattuja kasviksia. Ota tästä talteen Apetitin kasvisruokamestarin reseptivinkit juhannuksen maistuvimpaan ateriaan. Resepteissä on hyödynnetty Apetitin uusia Uuni- ja grillikasvissekoituksia, jotka valmistuvat vikkelästi ja taipuvat monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Kalaa kahdella tapaa Tiesitkö, että kala kypsyy folionyytissä ihanan meheväksi ja maukkaaksi? Kala-grillikasvisnyytit kurkuma-valkosipulivoilla valmistuvat grillissä vaivattomasti ja ovat taattu hitti juhannuspöydässä. Maustevoin makuja voit muuten muokata ruokailijoiden maun mukaan.   Lasten suosikkiruoka kalapuikot sopivat erinomaisesti myös juhannukseen ja valmistuvat ihanan rapeiksi grillissä. Grillatut järvikalapuikot kasvisvartaiden ja pinaattijogurtin kanssa nostavat perinteisen arkiruoan uudelle tasolle.   Välimeren tunnelmaa Juhannuspöydässä astetta täyttävämmät lämpimät salaatit toimivat erinomaisesti sekä pääruokana että muiden annosten rinnalla. Lämpimän halloumi-kasvissalaatin ainekset kypsennetään grillissä ja parilassa ulkoilmasta nauttien. Suolainen halloumi saa lisäpotkua kasvissekoituksen yrttisestä mausta, ja koko komeus aateloidaan lorauksella hunajaa.      Halloumin lisäksi myös feta kypsyy maukkaaksi grillissä. Grillifeta, grillikasvikset ja ihanan raikas minttutsatsiki ovat täydellinen valinta lämpimällä säällä, mutta valmistuvat huonon sään yllättäessä helposti myös sisätiloissa. Maukkaat vegeburgerit Tuhtia grilliruokaa kaipaava kokki valitsee juhannusmenulle tietenkin kasvisburgerit! Rings-burgeri hernehummuksella saa maistuvaa lisätwistiä ja rapeutta Apetit Ringseistä, joiden kolmesta makuvaihtoehdosta voit valita suosikkisi. Mexican-burgeri puolestaan sopii kokille, joka haluaa säväyttää: Apetit Kasvispihvi Mexican saa burgerissa kaverikseen makean papaijasalsan ja kirpeän yrttisen salsa verden. Näyttävä ja herkullinen burgeri kerää taatusti ihailua osakseen. Kesäinen jälkkäri Juhannusaterian päättää tietenkin makea jälkkäri. Raparperi on kesäinen herkku, joka on juhannuksen tienoilla parhaimmillaan. Vegaanisessa raparperikakussa sen kirpeys taittuu lempeäksi, ja koko komeuden kruunaa vegaaninen tuorejuustokuorrute. Jos jälkiruoka tuntuu turhan tuhdilta, voi palanpainikkeeksi siemailla myös raikkaan hernemojiton. Pirtsakka hernemojito viilentää oloa kuumana kesäpäivänä! Maistuvaa juhannusta! -Apetit

Äitienpäivänä juhlapöytään katetaan aimo annos kotimaisia kasviksia. Kasvisruokamestarin reseptinvinkeillä kokoat helposti mieleisesi menun, jonka valmistaminen käy vaivattomasti Apetitin tuotteita hyödyntämällä. Katso tästä kaikki inspiroivat reseptivinkit ja valitse juuri sinun juhlapöytääsi sopivimmat reseptit. Täyteläinen kanttarellikeitto aloittaa aterian Aloita äitienpäivän ateria juhlavasti tarjoilemalla alkuruoka. Apetit Kanttarellikeitto on herkullisen täyteläinen pakastealtaan klassikko ja vaivaton valmistaa. Tuunaa keittoa juhlapäivänsankarin maun mukaan itsetehdyillä krutongeilla ja muilla lisukkeilla! Pääruokia jokaiseen makuun Grillissä haudutettu kirjolohi on kalanystävän valinta. Se tarjoillaan hunajaisten uunikasvisten ja raikkaan herneaiolin kanssa. Käyttämällä valmiiksi maustettua hunajaista uunikasvissekoitusta säästät kasvisten valmisteluun kuluvan ajan. Grilliin sopivat erinomaisesti myös erilaiset juustot. Yllätä äiti esimerkiksi ihanalla lämpimällä halloumi-kasvissalaatilla, jossa suolainen halloumi, hunaja ja yrttiset juurekset muodostavat maukkaan makukokonaisuuden. Grillifeta, -kasvikset ja minttutsatsiki puolestaan tuovat äitienpäivän aterialle Välimeren tunnelmaa. Grillissä paahtunut suolainen feta sopii mainiosti yhteen makean kasvissekoituksen ja raikkaan tsatsikin kanssa. Grillatut broilerkoftat tarjoillaan pariloitujen kasvisten ja ihanan hernehummuksen kanssa. Juhlava annos valmistuu vaivattomasti, kun käytät hyödyksesi pakastealtaan antimia: valmis grillikasvissekoitus ja sipulikuutiot säästävät pilkkomiseen kuluvan ajan. Aasialaisten makujen ystävä tarjoaa pääruoaksi Tom yam -kookoskeittoa kasvispihvien ja riisin kanssa. Mausteisen lämmittävä keitto aasialaisittain maustettujen kasvispihvien kanssa on taattu hitti Hienostunut Crispy Chick piccata ja fenkolisalaatti keräävät taatusti kehuja. Rapeaksi paistetut Crispy Chick Kasvisjauhispihvit aateloidaan sitruunalla, valkosipulilla ja kapriksilla, ja aromaattinen fenkolisalaatti viimeistelee annoksen. Perinteisten lihapullien ja spagetin innoittama kasvisversio sopii sekin erinomaisesti äitienpäivän juhlapöytään. Kasvisjauhispyörykät ja kesäkurpitsapasta saavat lisäpotkua mausteisesta sambal oelek -chilikastikkeesta, jossa pyörykät maustuvat kypsyessään. Makea herkku kruunaa aterian Äitienpäivän ehdoton ykkösherkku on herne-suolamanteli Rocky Road, jonka suolaisenmakeaan makuyhdistelmään kotimaiset herneet tuovat pikantin lisän. Tämä vaahtokarkki- ja suklaapitoinen unelmajälkkäri kruunaa koko aterian. Perinteisempien jälkiruokien ystävä tykästyy varmasti porkkanakääretorttuun, jossa porkkanakakun maku yhdistyy kääretortun muotoon ja samettiseen tuorejuustokuorrutteeseen. Gluteenittomana se sopii myös erikoisruokavaliota noudattaville! Suklaanystävän jälkkärivalinta on ehdottomasti Rings-churrot, jotka tarjoillaan itsetehdyn suklaakastikkeen kanssa. Maukkaat ja rapeat churrot syntyvät vaivattomasti Apetit Rings -uutuustuotteesta. [caption id="attachment_18507" align="alignnone" width="683"] Herkullisia hetkiä ja hyvää äitienpäivää![/caption] -Apetit