Lupaavia tuloksia ja konkreettisia vastuullisuustekoja porkkanaverkoilla

Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan sitkein tuholainen. Kun entiset torjuntakeinot kävivät tehottomiksi kemppiä vastaan, Apetitilla lähdettiin etsimään ratkaisua ongelmaan. Uudesta menetelmästä, porkkanaverkoista, on saatu positiivisia tuloksia. Porkkanakemppi aiheuttaa porkkanakasvustoon levitessään suuria satotappioita, minkä vuoksi sitä on perinteisesti torjuttu kemiallisilla torjunta-aineilla. Apetitilla on kuitenkin haluttu vähentää torjunta-aineiden käyttöä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. ”Torjunta-aineiden teho on myös osoittautunut heikoksi porkkanakemppiä vastaan. Porkkanaverkkojen ansiosta torjunta-aineiden käyttöä on vähennetty, eikä verkoilla suojatuilla pelloilla tehty torjuntaruiskutuksia”, kertoo Apetitin Räpin koetilan tutkimusagronomi Maria Pero. Apetit on testannut porkkanaverkkojen käyttöä porkkanakemppiä vastaan laajamittaisemmin satokaudesta 2019 lähtien. Sitä ennen verkkoja on käytetty lantulla jo vuodesta 2013. Verkkojen käyttöä on testattu Räpin koetilalla sekä kolmen sopimusviljelijän tiloilla. Kokeilun tulokset ovat positiiviset: verkot suojaavat porkkanoita kempin tekemiltä tuhoilta paremmin kuin aiemmat kemialliset torjuntakeinot. Porkkanaverkkojen käyttöä ja tehokkuutta tarkasteltiin myös Apetitille tehdyssä opinnäytetyössä, jonka tulokset puoltavat havaintoja verkkojen hyödyistä. ”Tutkimuksessa kävi ilmi, että torjuntaverkon alla kasvaneet porkkanat olivat huomattavasti suurempia ja tasalaatuisempia kuin kemiallisen torjunnan saaneet ja ilman verkkoa viljellyt porkkanat”, kertoo Maria Pero. Räpin koetilalla onkin porkkanaverkkojen myötä luovuttu kokonaan porkkanakemppiä vastaan tehdyistä tuholaisruiskutuksista. Yksinkertainen ja vastuullinen torjuntamenetelmä Porkkanaverkon tehokkuuden syy on yksinkertainen: verkon silmäkoko on niin pieni, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Valo ja vesi kuitenkin läpäisevät materiaalin. Verkkojen käyttöä tullaan jatkamaan ja lisäämään tulevaisuudessa. ”Tällä hetkellä noin 30 hehtaaria porkkanapeltoja on peitetty verkoilla. Verkkoja aiotaan jatkossa jalkauttaa entistä enemmän sopimusviljelijöidemme käyttöön”, kertoo Apetitin hankinta- ja viljelytyspäällikkö Gunta Cirule. Verkoilla onkin monia etuja, jotka tekevät siitä viljelijän kannalta erinomaisen vaihtoehdon. ”Porkkanaverkkojen käyttö on viljelijälle vähemmän työlästä ja luonnonmukaisempaa kuin perinteiset insektisiidien torjuntaruiskutukset. Ruiskutuksia on jouduttu joskus tekemään useita kertoja viljelykauden aikana. Verkot eivät pelloille levittämisen jälkeen vaadi juurikaan vaivaa”, Cirule kertoo. Torjuntaverkot ovat pitkäikäinen investointi, sillä niiden luvataan kestävän käytössä 7–10 vuotta. Lupaavien tulosten ja positiivisten kokemusten myötä näyttää siltä, että tulevaisuudessa porkkanasato voidaan suojata porkkanakemppiä vastaan aiempaa helpommin ja ekologisemmin. Samalla porkkanoiden laatu ja satotaso paranevat. ”Kyseessä on todella konkreettinen vastuullisuusteko, joka hyödyttää sekä ympäristöä että tuottajaa”, Cirule summaa.

Päivitämme yritysvastuumme olennaisuuksia

Päivitämme yritysvastuumme olennaisuuksia - vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa Apetitin yritysvastuutekoihin Apetit on päivittämässä yritysvastuunsa olennaisia teemoja. Olennaisuudet määrittävät Apetit-konsernin yritysvastuun keskeiset toimet ja tavoitteet. Apetitille onkin tärkeää kuulla sidosryhmiensä näkemys siitä, mitä kotimaiseen alkutuotantoon pohjaavan ruokatalon tulisi erityisesti yritysvastuussaan huomioida. Vastuullisia tekoja Vastuullisia tekoja on yksi Apetitin uudistetun strategian painopistealueista. Kuluvan vuoden aikana olemme muun muassa kehittäneet ja jalkauttaneet ympäristömyötäisiä viljelymenetelmiä, parantaneet tuotannon materiaalitehokkuutta sekä edistäneet uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. Kyselyyn vastaamalla voit vaikuttaa Apetit-konsernin vastuullisten tekojen painotuksiin, sillä vastausten perusteella päivitetään myös Apetitin yritysvastuuohjelman konkreettisia tavoitteita. Toivomme mahdollisimman kattavia vastauksia, jotta voimme parhaimpamme mukaan vastata Apetit-konsernin yritysvastuuta koskeviin odotuksiin. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10 minuuttia.   Kysely on päättynyt. Kiitos vastauksista!  

Apetit vähentää hävikkiä yhdessä WeFoodin kanssa

Apetit tekee yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFoodin kanssa. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä, jota syntyy suomalaisessa ruokaketjussa vuosittain kaikkiaan 400-500 miljoonaa kiloa. Helsingin Kalasataman kauppakeskus Redissä sijaitseva myymälä on ensimmäinen laatuaan Suomessa. ”WeFoodin taustalla on ajatus siitä, että ruokahävikin ja siitä aiheutuvien turhien päästöjen vähentäminen on merkittävä osa ilmastotyötä. Lisäksi kaupasta syntyvä voitto ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitystyöhön”, kertoo WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen. WeFoodissa myydään elintarviketuotteita, jotka muuten päätyisivät ruokahävikiksi. Idea on syntynyt alun perin Tanskassa, mistä se keksittiin mukaan myös Suomen Kirkon Ulkomaanavun toimintaan. Vuonna 2018 avatussa kaupassa on riittänyt asiakkaita, ja erityisesti kasvikset, kasvispakasteet sekä kasvipohjaiset tuotteet ovat asiakkaiden suosiossa. ”Uskomme, että kaupassa asiointi tekee hävikkiä tutuksi ihmisille helpolla ja lähestyttävällä tavalla. Voimme innostaa kotitalouksia vähentämään hävikkiä”, Hukkanen sanoo. [caption id="attachment_15251" align="alignleft" width="300"] Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu[/caption] Toiminnan pohjana lahjoitukset ja vapaaehtoistyö Hävikkikaupan toiminta perustuu elintarvikealan toimijoilta saatuihin tuotetoimituksiin. Apetit ja monet muut yhtiöt lahjoittavat myymälään tuotteita, jotka normaalisti päätyisivät hävikiksi elintarvikeketjussa: niiden päiväykset ovat umpeutumassa, pakkauksissa saattaa olla virheellisiä merkintöjä tai jokin muu tuotevaatimus ei ole täyttynyt. Myynnissä oleva tuotteet ovat kuitenkin laadukkaita ja erinomaisesti syötäväksi kelpaavia. Apetit on antanut tuotteitaan WeFoodin valikoimiin vuodesta 2018 lähtien. Tuotevalikoima vaihtelee sen mukaan, mitä Apetitin koekeittiön pakastimista löytyviä tuotteita uhkaa hävikiksi päätyminen. Tähän mennessä myymälään on toimitettu esimerkiksi Apetitin pakastekasvissekoituksia sekä erilaisia pihvejä ja pyöryköitä. ”Toimintamme elinehto on yhteistyö elintarvikealan toimijoiden kanssa. Ilman heiltä tulevia tuotteita ei toimintamme olisi mahdollista. Toisaalta me tarjoamme heille yhden kanavan hävikin vähentämiseen. Toinen toiminnan kannalta tärkeä tekijä ovat vapaaehtoisemme sekä tietenkin asiakkaamme”, Hukkanen kertoo. WeFoodin myymälää ja tuotetoimituksia pyöritetään 150 vapaaehtoisen voimin. Vapaaehtoiset tekevät esimerkiksi myymälätyötä ja noutavat tuotelahjoituksia. Moni kokee työn tavaksi toimia ympäristön puolesta, hävikkiä vastaan. Ruokahävikin vähentäminen on yhteinen tavoite Elintarviketeollisuuden raaka-aineiden ja ruoan päätyminen jätteeksi on sekä ekologinen että taloudellinen ongelma. Tämän hävikin vähentäminen onkin tärkeä keino elintarvikeketjun ympäristövaikutusten alentamiseksi. “Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä Apetitin yritysvastuuohjelmaankin kirjattu tavoite. Hävikki huomioidaan läpi arvoketjun, aina raaka-aineiden viljelytyksestä kuluttajien ruokapöytiin saakka”, kertoo Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Myös suurten määrien pakastaminen kerralla ja kylmäketjun huolellisuus lisäävät elintarvikeketjun tehokkuutta ja vähentävät hävikkiä. EU-maat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä kotitalouksissa, ravintoloissa ja kaupoissa, sekä vähentää elintarvikejätteen määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon työtä kaikilta ruokajärjestelmän toimijoilta.

Apetit Kummijoukkueet vuodelle 2020

Apetit haluaa edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla seura- ja joukkuetoimintaa tuotantopaikkakunnillaan. Vuoden 2020 kummijoukkueet on nyt valittu monien hyvien hakijoiden joukosta. Kummijoukkueiden kuulumisia seurataan vuoden aikana Apetitin kanavissa. Tutustu kummijoukkueisiin:    Säkylän Karhukopla    Säkylästä ponnistava Karhukopla on salibandyseura, jonka riveissä on tällä hetkellä noin 160 pelaajaa. Seuran joukkueet pelaavat Salibandyliiton alaisia sarjoja ja kaikkein nuorimmille junioreille laji tulee tutuksi kerhotoiminnan kautta.   Apetit tukee Karhukoplan juniorijoukkueiden toimintaa. Tuella mahdollistetaan varustehankintoja ja turnauksia sekä maksetaan esimerkiksi sali- ja kausimaksuja.  Pudasjärven Urheilijoiden lentopallojaoston C-tytöt  Pudasjärven Urheilijoiden lentopallojaoston C-tyttöjen joukkueessa on tällä hetkellä 14 pelaajaa ja innostus lentopalloharrastukseen on suuri. Seuran toiminnan mahdollistaa talkootyö ja vanhempien aktiivinen osallistuminen. Toimintaa kehitetään koko ajan, ja tavoitteena on nuorten liikuntaharrastuksen ja terveellisten elämäntapojen tukeminen.  Kummijoukkuetukea joukkue hyödyntää esimerkiksi pelimatkakustannuksiin, jotka voivat pohjoisessa venyä pitkiksi. Tukea tullaan käyttämään myös varuste- ja pelivälinekustannuksiin.    Siuntion Sisu  Siuntion Sisu aloitti juniorijalkapallotoimintansa noin 6 vuotta sitten. Parinkymmenen lapsen joukkueesta alkanut toiminta on kasvanut ja tällä hetkellä junioripelaajia on yhteensä 140. Kaikki joukkueet ovat sekajoukkueita, sillä tyttöjä ei ole vielä riittävästi muodostamaan omia joukkueitaan. Seura tekee kuitenkin töitä innostaakseen lisää tyttöjä jalkapallon pariin.  Sisun tavoitteena on kehittää lasten osaamista sekä jalkapalloilijoina että yleisesti liikkujina. Kaikille pyritään tarjoamaan mahdollisuus kehittyä omalla taitotasollaan. 

Apetit pienentää ympäristövaikutuksiaan bioenergialaitos-investoinnilla

Yksi Apetitin yritysvastuuohjelman tavoitteista on pienentää konsernin hiilidioksidipäästöt* tuotantotonnia kohden puoleen nykyisestä vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoitteeseen päästään Kantvikin kasviöljypuristamon yhteyteen rakennettavan bioenergialaitoksen myötä. Öljynpuristus on konsernin energiaintensiivisin prosessi. Bioenergialaitos korvaa nykyisen uusiutumattomiin polttoaineisiin perustuvan energiaratkaisun, joten vaikutus CO2-päästöihin on merkittävä. Laitos myös kasvattaa tehtaan energiaomavaraisuutta. CO2-päästöjen pienentymisen lisäksi bioenergialaitos luo mahdollisuuden käyttää tuotannon sivuvirtoja nykyistä tehokkaammin energiantuotannossa. Bioenergialaitoksessa voidaan polttaa tuotannon sivujakeita, kuten esimerkiksi siementoimitusten mukana tulevia olkijakeita ja seulontajaetta. Tulevaisuudessa tehtaan tarvitsema höyryenergia tuotetaan bioenergialaitoksessa. Laitoksen on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2020. Investoinnin kustannukset ovat 5,2 miljoonaa euroa.   *Apetitin ilmastovaikutusten laskenta perustuu yhtiön tuotantolaitosten energiankulutukseen sekä energian tuotantotapoihin.

Räpin koetila osana Carbon Action -hanketta

Apetitin Satakunnassa sijaitseva Räpin koetila liittyi mukaan Carbon Action -hankkeeseen yhtenä reilusta sadasta suomalaisesta maatilasta. Carbon Action edistää ilmastoystävällisten viljelykäytäntöjen yleistymistä, auttaa viljelijöitä toteuttamaan hiiltä varastoivia ja maan kasvukuntoa parantavia viljelymenetelmiä sekä todentaa hiilen varastoitumista maaperään tieteellisesti. Ilmatieteen laitoksen ja Baltic Sea Action Groupin yhteisessä hankkeessa yhdistyvät huippututkimus ja kenttätason eli viljelijöiden tekemä työ. Apetit tarjoaa Räpin koetilan tutkimuksen käyttöön viideksi vuodeksi edistääkseen hiiliviljelyyn liittyvien toimenpiteiden tutkimusta, kehittämistä sekä käytäntöjä. Apetit teki Itämeri-sitoumuksen vuosille 2019–2025 Apetit on tehnyt Baltic Sea Action Groupin Itämeri-sitoumuksen vuosille 2019–2025. Apetitin sitoumuksen keskiössä on tuottaa sopimusviljelyssä hyödynnettävää tietoa erityisesti maaperän kasvukunnon parantamiseen ja hiilensidontaan liittyen. Tavoitteena on edistää kestävää ruokaketjua ja tuotteistaa hiiliviljelyä Apetitin sopimusviljelijöiden kautta. Sitoumus koostuu kahdesta osasta: Apetit sisällyttää hiilipilotissa todennetut parhaat viljelykäytännöt sopimusviljelijöidensä viljelyohjeisiin ja kouluttaa kaikki sopimusviljelijänsä maaperän kasvukuntoa ja hiilensidontaa edistäviin viljelymenetelmiin. Lisäksi Räpin koetila tuodaan osaksi tutkimusta edistämään hiiliviljelyyn liittyviä toimenpiteitä. Osana sitoumusta Apetit liittyy mukaan Carbon Action -hankealustan yritysverkostoon, joka mahdollistaa eri ruokaketjun toimijoiden yhteistyön ja oman toiminnan kehittämisen hiiliviljelyn tiimoilta.

Työturvallisuutta kehitetään ennaltaehkäisevällä toimintamallilla

Työturvallisuus on yksi Apetitin henkilöstöstrategian keskeisistä teemoista. Tavoitteena on saada työtapaturmien määrä nollaan ja vähentää sairauspoissaoloja. Kaikilla Apetit-konsernin toimipisteillä pidetään työturvallisuuskoulutuksia. Vuonna 2019 noin 280 apetitlaista osallistui työturvallisuuskoulutukseen. Tehtailla pidettävien työturvallisuuskoulutusten ja työsuojelupäivien lisäksi Apetitin verkko-oppimisympäristössä käsitellään säännöllisesti työturvallisuusaiheita. Koulutusten myötä esimerkiksi työturvallisuushavaintojen määrä on noussut selvästi. Keskeisiä työturvallisuuden parantamiseksi toteutettuja toimenpiteitä ovat työturvallisuusviestinnän lisääminen, entistä systemaattisempi turvallisuushavainnointi ja paikkakuntakohtaisten työsuojelutoimikuntien toiminnan kehittäminen ja yhtenäistäminen. Työtapaturmien ennaltaehkäisemiseksi Apetitilla päivitetään säännöllisesti työturvallisuusohjeita. Lisäksi on kehitetty riskiarviointeihin ja tapaturmatutkintaan liittyvää osaamista sekä suoritettu systemaattisesti riskiarviointeja tuotantotehtävissä.

Työelämätaitoja ja laaja-alaista osaamisen hyödyntämistä koululaisille Yrit...

Apetit on tehnyt jo vuodesta 2015 yhteistyötä Talous ja nuoret TATin Yrityskylä Helsinki-Vantaan kanssa. Yrityskylässä kuudesluokkalaiset pääsevät harjoittelemaan työelämätaitoja pienoisyrityksissä. Apetitin henkilöstönkehityksen trainee Anni vieraili Yrityskylässä ja tarkkaili toimintaa kasvatustieteilijän silmin. Nopeasti oli ymmärrettävissä, miksi Yrityskylä on palkittu maailman parhaana koulutusinnovaationa. Yrityskylässä oppilaat suunnistavat työelämän saloihin eri yritysten tehtävissä. Kylä muodostuu värikkäistä yrityskioskeista ja kylän sydämessä olevasta torista. Päivän aikana oppilaat eläytyvät mitä moninaisempiin ammatteihin ja tekevät tiivistä yhteistyötä eri yritysten välillä. Oppilaat saavat tabletit, joista löytyy jokaiselle yksilöllinen ohjeistus ja työtehtävät sekä työpäivästä ansaittu korvaus, jota on mahdollista käyttää ostamalla päivän aikana eri yritysten tuotteita tai palveluita. Monipuolisesti tehtäviä Apetitin pienoisyrityksessä oppilaat pääsevät tutustumaan hankinta- ja tuotepäällikön, myynti- ja markkinointipäällikön sekä tuoteasiantuntijan rooleihin. Oli mahtavaa huomata, miten innostuneesti oppilaat heittäytyivät rooleihin sekä tutkivat innokkaina Apetitin tuotevalikoimaa ja esittivät tarkentavia kysymyksiä heille annetuista työtehtävistä. Monipuoliset tehtävät osoittivat, miten laajaa osaamiskenttää sekä työelämätaitoja oppilaat joutuvat, ja saavat, hyödyntää päivän aikana. Apetitin työpäivän aikana oppilaat tarvitsivat neuvottelutaitoja viljelysopimusta tehdessä, käyttivät luovuuttaan markkinointimateriaalia luodessa ja maistattaessa tuotteita sekä käyttivät koko tiimin vahvuuksia ja kannustusta uusien haasteiden edessä. Työelämän taitoja jo hallussa Oppilaiden heittäytyminen ja periksiantamaton asenne aluksi haastavalta tuntuvien tehtävien edessä sai pohtimaan, miten upealla tavalla nuoret ovat omaksuneet nykypäivän työelämässä tarvittavia työelämätaitoja. Yritysten sisällä ja välillä neuvoteltiin rakentavasti oman yrityksen vahvuuksia ja omaa osaamista peilaten, pohdittiin kriittisesti vaihtoehtojen kannattavuutta sekä vaikuttavuutta, verkostoiduttiin eri yritysten toimijoiden kanssa sekä toimittiin empaattisen rauhallisesti myös vaikeissa tilanteissa. Oppilaiden itseohjautuvuus ja nopea kyky omaksua uutta tekivät suuren vaikutuksen. Apetitin ja Yrityskylän jakama arvopohja ja oppilaiden iloisen pirskahteleva into työtehtävien parissa ovat saaneet meidät innokkaana jatkamaan yhteistyötä Yrityskylän kanssa. Toivottavasti saamme Yrityskylän kasvatteja kollegoiksemme jo lähitulevaisuudessa!   Anni Alamettälä Jutun kirjoittaja työskentelee Apetitilla HRD-traineen tehtävissä, erityisesti henkilöstönkehityksen parissa. Yrityskylän toimintaa Anni tarkkaili paitsi apetitlaisena, myös kasvatustieteilijän silmin.

Hyvä pakkaus suojelee tuotetta tuotannossa ja jakeluketjussa

Elintarvikepakkauksen tärkein tehtävä on suojella tuotetta sen matkalla tuotannosta kuluttajalle. Hyvä pakkaus helpottaa elintarvikkeen käsittelyä jakeluketjussa, pitää tuotteen tuoreena ja ehkäisee ruokahävikin syntymistä. Asianmukainen pakkaus varmistaa sen, että tuote päätyy kuluttajan käsiin vahingoittumattomana ja tuoreena. Muovi on monipuolinen, kestävä ja kevyt materiaali, joka sopii ominaisuuksiensa vuoksi hyvin elintarvikkeiden pakkausmateriaaliksi. Muovin kestävyyden ansiosta pakkausmateriaalin määrää voidaan muovipakkauksissa minimoida. Ohutkin muovikerros voi olla erittäin kestävä, eikä rikkoudu hankauksessa tai kevyistä iskuista. Muovi on ketterä materiaali, joka taipuu helposti moneen muotoon ja tarpeeseen. Muovi kestää mainiosti esimerkiksi rasvaisia ja märkiä elintarvikkeita ja mahdollistaa täysin läpinäkyvän pakkauksen, josta kuluttaja voi ostohetkellä tarkastella tuotetta. Vaihtoehtoisesti muovista on mahdollista myös valoa läpäisemättömiä pakkauksia, jotka suojaavat tuotetta valolta. Apetit -pakastepussien materiaalina käytetään paljon polyeteeniä, joka monomateriaalina pystytään hyödyntämään kokonaisuudessaan jo nyt Suomen muovikierrätyksessä. Myös Apetit Tuorekset-rasiat ovat kierrätettävää PET-muovia. Apetit kehittää pakkauksiaan jatkuvasti ympäristöystävällisemmiksi ja Apetitin tavoite muovista valmistettujen pakkausmateriaalien suhteen on tuotteen säilyvyyttä ja laatua heikentämättä: • käyttää kierrätettäviä pakkausmateriaaleja • lisätä uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen pakkausmateriaalien käyttöä • vähentää pakkausmateriaalien kulutusta Pakkausinnovaatio ammattilaiskeittiöön Apetit lanseerasi ammattikeittiöille uuden helppokäyttöisen bag-in-box -rypsiöljypakkauksen. Ympäristöystävällinen aaltopahvilaatikko on tehty 100-prosenttisesti uusiutuvasta raaka-aineesta ja pakkauksen pussin voi kierrättää energiakeräykseen. Pussin valmistukseen tarvitaan lähes 80 % vähemmän muovia verrattuna perinteiseen muovikannuun. Lue lisää kierrätyksestä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n sivulta ja löydä itseäsi lähinnä olevat kierrätyspisteet täältä.

Apetit mukana oppimiskokonaisuudessa Yrityskylän kumppanina

Apetit jatkaa Yrityskylän kyläkaverina vuosina 2018-2021. Apetit on ollut mukana Yrityskylän toiminnassa vuodesta 2015. Yrityskylässä oppilaat pääsevät tutustumaan yrityksien ja yhteiskunnan toimintaan työskentelemällä pienoisyritysten työntekijöinä. - Yrityskylä tarjoaa nuorille hienon mahdollisuuden tutustua työelämän eri osa-alueisiin, pelisääntöihin ja mahdollisuuksiin sekä päästä kokeilemaan omia vahvuuksiaan. Tietysti olemme myös innoissamme siitä, että Yrityskylän oppilaat pääsevät tutustumaan Apetitin ja kasvisten maailmaan, Apetitin viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Sanna Väisänen sanoo. Helsinki-Vantaan alakoulun Yrityskylässä vieraili vuosina 2015-2018 noin 22 500 kuudesluokkalaista Helsingistä, Vantaalta ja Keravalta. Näistä Apetitin pienoisyrityksessä on työskennellyt noin 850 oppilasta. Vastuuviljelyä, tuotekehitystä ja markkinointia Yrityskylän oppilaat pääsevät päivän aikana muun muassa suunnittelemaan yritykselleen uusia tuotteita, tekemään maistatuksia, keräämään asiakaspalautteita ja suunnittelemaan markkinointia – eli kokemaan maistiaisen siitä, millaista on pyörittää oikeaa yritystä sopimusten tekemisineen ja laskujen maksamisineen. Yrityskylän Apetitin pienoisyrityksen työntekijöiden työnkuvat mukailevat Apetitin toimintaa pienoiskoossa. Oppilaat neuvottelevat muiden Yrityskylän pienoisyritysten kanssa viljelytyksestä ja tekevät Vastuuviljely-sopimuksia, pohtivat tuotekehitystä ja suunnittelevat uusia tuotteita, suunnittelevat ja toteuttavat markkinointia sekä keräävät maistatuksilla asiakaskokemuksia ja myyvät tuotteita asiakkaille. Apetitin pienoisyrityksen oppilaat myös tekevät yhteistyötä muiden Yrityskylän pienoisyritysten oppilaiden kanssa esimerkiksi tuotteiden pakkausratkaisuissa, joissa etsitään uusia vaihtoehtoja älypakkauksien käyttöön. - Apetitin pienoisyrityksessä työskentelevät oppilaat ovat tarttuneet Yrityskylä-päivissä tehtäviinsä todella innokkaasti ja onkin hienoa, että yhteistyö jatkuu myös tällä kaudella. Pääsemme päivittäin maistamaan tuotteita, kun Apetitilla työskentelevä oppilas järjestää maistatuksen. Lisäksi joka päivä Yrityskylän Apetitilla syntyy idea uudesta tuotteesta. Oppilaiden palautteesta on ollut mukava kuulla, miten he kertovat oppineensa Apetitilla työskennellessä esimerkiksi elintarvikealasta ja asiakaspalvelusta, Yrityskylä Helsinki-Vantaan aluepäällikkö Sari Honkavaara kertoo. Lukuvuonna 2018 Yrityskylä Helsinki-Vantaalla työelämän oppimisympäristöön tutustuu noin 8000 Helsingin, Vantaan, Keravan ja Pornaisten alueen kuudesluokkalaista. Apetit on yksi Yrityskylä Helsinki-Vantaan 25 kumppanista.   Yrityskylä on maailman parhaana palkittu kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus, joka koulussa käytyjen oppituntien jälkeen huipentuu oppilaiden Yrityskylä-vierailuun. Yrityskylässä oppilaat opettelevat työelämätaitoja toimimalla pienoisyritysten työntekijöinä oikean maailman yritysten esikuvien mukaan. Toiminnan takana on Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Apetit on ollut mukana tukemassa nuorten työelämä-, vuorovaikutus- ja yhteiskuntataitojen kehittämistä Helsinki-Vantaan alakoulun Yrityskylässä jo vuodesta 2015.