Vastuullisuus Apetitilla

Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan hankala tuholainen. Levitessään kasvustoon se aiheuttaa merkittäviä satotappioita. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitin viljelyttämästä porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Viimeisimpien vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit on etsinyt ratkaisua hyönteisverkoista. Apetit testasi verkkoja ensin Räpin koetilallaan. Tämän jälkeen sopimusviljelijät ovat ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Taistelussa porkkanakemppiä vastaan verkot ovat osoittautuneet ainoaksi keinoksi tällä hetkellä. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Pertun koko porkkanasato on ollut verkkojen alla viljelykaudella 2022.  ”Sillä on selkeä ero satotasoon, jos ei ole verkkoja”, Jaakko toteaa heti alkuun. Hän on viljellyt porkkanaa vuodesta 2018 ja otti heti toisena vuonna käyttöön verkot osalle porkkana-alasta. ”Verkkojen alla myös porkkanan laatu on parempi. Ne ovat sileämpiä eikä pinnassa ole kempin aiheuttamaa karvaisuutta. Uskon, että näin tehtaalla on parempi kyky käsitellä niitä ja vihanneksesta voidaan käyttää isompi osa. Myös makuvirheet jäävät pois.” Verkon alla kasvaneesta porkkanasta saadaan enemmän pakastettavaa raaka-ainetta. Tästä hyötyvät sekä viljelijä että viljelyttäjä. Verkko päästää läpi kosteuden ja valon, mutta torjuu kempin Verkot levitetään pian porkkanan kylvön tai taimettumisen jälkeen. ”Osa laittaa verkot heti kylvön jälkeen, sillä kokemus on se, että siemenet myös itävät paremmin verkon alla. Verkon alla on kasvihuonemaiset olosuhteet. Itse olen levittänyt verkot yleensä vasta taimettumisen jälkeen. Olen siten ehtinyt myös torjua rikkoja pariin otteeseen ennen verkkojen laittamista. Kovin pitkälle ei verkkojen laittamista kannata jättää, jotta kemppi ei ehdi päästä peltoon”, Jaakko kuvaa. Verkko päästää läpi veden, auringon sekä mahdolliset rikkakasvien torjunta-aineet. Verkon silmäkoko on kuitenkin niin pieni, 0,6 mm, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Kokemusten mukaan verkon alla kasvavien porkkanoiden laatu on parempi kuin jos kemppiä olisi torjuttu kemiallisesti. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko kertoo. Verkkojen levittämiseen ja pois keräämiseen menee oma aikansa ja töihin tarvitaan apukäsiä. Verkkoja säilytetään rullattuina ja ne levitetään pelloille käsin. Verkot kerätään pois heinä-elokuussa kun kemppi ei enää pääse vaikuttamaan porkkanan kehitykseen. Hyönteisverkot ovat esimerkiksi mansikkapelloilta tuttuihin harsoihin nähden painavampia, eivätkä ole esim. tuulen vietävissä. ”Verkkojen asentaminen ja poisottaminen sitoo useampia henkilöitä ja yhden koneen. Lisäksi pitää miettiä niiden kuljettamista ja varastointia. Toisaalta tuholaisruiskutuksesta säästyy aikaa.” Verkkoihin panostaminen varmistaa satoa Verkoista tulee viljelijälle merkittävä kertakustannus hankinnan yhteydessä. Verkkojen on arvioitu kestävän käytössä noin kahdeksan vuotta. Neljän vuoden kokemuksella hyönteisverkoista Jaakko Perttu uskoo tämän odotuksen olevan melko realistinen. Kun huomio verkkojen hankintahinnan ja niiden käyttöön liittyvän työn, Jaakko kokee verkot hyödyllisiksi. ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Me Apetitilla näemme verkkojen käytöllä olevan ratkaiseva vaikutus omien sopimusviljelijöidemme porkkanan viljelyn jatkuvuudelle. Hyvät, laadukkaat porkkanat ovat meidän yhteinen tavoitteemme”, sanoo Apetitin viljelypäällikkö Gunta Cirule. Kuluvan vuoden porkkanasadon Jaakko arvioi olevan hyvä. ”Kesän olosuhteet ovat olleet hyvät, vaikka jossain kohtaa näytti, että vedestä meinasi olla puutetta. Pitkä kasvuaika kuitenkin korjasi sen tilanteen,” Jaakko kertoo. Apetit on vahvasti integroitunut kotimaiseen alkutuotantoon ja on Suomen suurin avomaakasvisten viljelyttäjä. Apetitin noin 140 sopimusviljelijää viljelee vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaalle. Räpin koetilalla Säkylän Köyliössä on tehty pitkäjänteisesti tutkimusta ja kehitystyötä kotimaisen avomaankasvisten viljelyn kehittämiseksi jo lähes 70 vuoden ajan. Myös Apetitin sopimusviljelijöiden pelloilta saatavia tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään aktiivisesti Vastuuviljely-menetelmän kehittämiseksi.

Apetit haluaa edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla seura- ja joukkuetoimintaa tuotantopaikkakunnillaan Säkylässä, Kirkkonummella ja Pudasjärvellä. Kummijoukkueet on nyt valittu kaksivuotiselle kaudelle monien hyvien hakijoiden joukosta. Kummijoukkueiden kuulumisia seurataan vuoden aikana Apetitin kanavissa. Tutustu kummijoukkueisiin:   Pesäsudet Säkylä Pesäsudet on säkyläläinen pesäpallon erikoisseura, joka keskittyy erityisesti junioritoimintaan Pyhäjärviseudulla. ”Kesällä 2022 seurassamme toimii yhteensä 13 joukkuetta, harrastajien ikähaarukan ollessa 6-56 vuotta, joten menoa ja meininkiä riittää! Kotikenttämme ovat Lallinpesä Köyliössä (Apetitin Räpin koetilan läheisyydessä) ja Katinhännän kenttä Säkylässä. Toivotamme kaikki pesäpallon harrastamisesta ja pelaamisesta kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan toimintaamme!” Apetitin kummijoukkuetuella pienennetään junioripelaajien harrastekustannuksia ja madalletaan aivan pienimpien junioreiden pesäpallon aloituskynnystä. Pudasjärven FC Kurenpojat FC Kurenpojat on pudasjärveläinen jalkapallon ja futsalin erikoisseura, jonka yli 500-henkiseen jäsenistöön mahtuu junioreita, ukkoja, pappoja, mutseja ja mammoja. Kaikki otetaan mukaan ja jokainen on tärkeä. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävän FC Kurenpoikien tavoitteena on kehittää lasten osaamista sekä jalkapalloilijana että liikkujina yleensä. Kaikille halutaan tarjota mahdollisuus joukkueurheiluun taitotasosta riippumatta. Joukkuetoiminnan lisäksi Hippo-jalkapallokoulu tavoittaa kymmeniä pallolajeista kiinnostuneita lapsia vuosittain ja Kurenpojat tarjoaa yhdessä koulun kanssa futsalkerhoa koululaisille. ”Toimintamme perustuu kokonaan vapaaehtoisuuteen ja osallistumismaksut eivät saa olla yhdenkään lapsen tai nuoren harrastamisen esteenä. Maahanmuuttajien kotouttamisen edistäjänä seuralla on vahvat perinteet. Motivoituneille lapsille ja nuorille seura tarjoaa tukea kehittymiseen taloudellisesti sekä luomalla pelaajapolkua kohti huippu-urheilua. Apetitin kummijoukkueena Kurenpojat tarjoaa eri joukkueille harrastusvälineitä, avustaa vähävaraisia perheitä maksuissa tai tukee kehittyvien pelaajien leiri- ja koulutustoimintaa. Kurenpoikien toimintaan ovat kaikki tervetulleita!" Kirkkonummen FC Wild FC Wild on Kirkkonummen kunnan alueella toimiva jalkapallon erikoisseura. Seuran toiminnan tarkoituksena on kehittää pelaajia ja heidän yksilöllisiä taitojaan jalkapalloilijoina sekä tukea lasten liikunnan harrastamista luomalla monipuolisia liikunnan mahdollisuuksia, luomalla hyvät lajin perustaidot ammattitaitoisen valmennuksen avulla sekä kannustaa perustaitojen omatoimiseen harjoitteluun, tarjoamalla pelitapahtumia ja toimimalla lähellä omaa asuinaluetta. ”Innostamme oman huipun tavoitteluun ja terveeseen elämään iloisesti kehittyvässä jalkapalloperheessä.”  Apetitin kummijoukkuetuki käytetään vähävaraisten tukirahastoon, jonka avulla varmistetaan että jokainen lapsi pystyy harrastamaan, vaikka perheessä olisi taloudellisesti heikko tilanne.

Tuore korkeushypyn EM-mitalisti ja Suomen ennätyksen maaliskuussa 2021 hypännyt Ella Junnila ja Apetit ovat solmineet yhteistyökumppanuuden. Suomen Tokion vuoden 2021 olympiajoukkueeseenkin valittu ja Tampereen Pyrintöä edustava Junnila arvostaa ruoassaan vastuullisuutta ja kotimaista alkuperää. ”Kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on tullut suoraan vanhemmiltani, onhan isäni sikatilallinen. Ruoan vastuullisuus ja kotimaisuus ovat minulle tärkeitä asioita - tietysti ravitsemuksellisuuden ohella. Yhteistyö Apetitin kanssa on siitäkin mieluisa asia, että nyt pääsen perehtymään enemmän kotimaiseen ruoantuotantoon myös kasvisten näkökulmasta”, Junnila kertoo. Kilpaurheilussa oikeanlainen ruokavalio on tärkeä asia, ja korkeushypyssä ravinnon ja harjoittelun oikean suhteen merkitys korostuu entisestään lajin luonteen vuoksi. Urheilun ohella opintojaan Tampereen yliopistossa suorittavan Junnilan keittiössä pakasteilla on iso rooli arkea helpottamassa. ”Käytän monipuolisesti erilaisia kasviksia. Pakastekasviksissa on se hieno puoli, että ne ovat vuodenajasta riippumatta aina parhaimmillaan ja niitä voi ottaa pakasteesta vain ruoanlaitossa tarvittavan määrän.” Yhteistyön myötä Apetitin tuotteet ja niistä valmistuvat maukkaat ateriat löytyvät jatkossa Junnilan keittiön lisäksi myös korkeushyppääjän Instagram-kanavalta. ”Olemme erittäin iloisia nyt alkavasta pitkäaikaisesta yhteistyöstä. On hienoa päästä osaltamme tukemaan lahjakkaan yleisurheilijan matkaa kohti korkeuksia, etenkin kun arvomaailmamme kotimaisen ruoan suhteen kohtaavat niin hyvin”, Apetitin toimitusjohtaja Esa Mäki kertoo. Seuraa Ellaa Instagramissa! 

Porkkanakemppi on kotimaisen porkkanan sitkein tuholainen. Kun entiset torjuntakeinot kävivät tehottomiksi kemppiä vastaan, Apetitilla lähdettiin etsimään ratkaisua ongelmaan. Uudesta menetelmästä, porkkanaverkoista, on saatu positiivisia tuloksia. Porkkanakemppi aiheuttaa porkkanakasvustoon levitessään suuria satotappioita, minkä vuoksi sitä on perinteisesti torjuttu kemiallisilla torjunta-aineilla. Apetitilla on kuitenkin haluttu vähentää torjunta-aineiden käyttöä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. ”Torjunta-aineiden teho on myös osoittautunut heikoksi porkkanakemppiä vastaan. Porkkanaverkkojen ansiosta torjunta-aineiden käyttöä on vähennetty, eikä verkoilla suojatuilla pelloilla tehty torjuntaruiskutuksia”, kertoo Apetitin Räpin koetilan tutkimusagronomi Maria Pero. Apetit on testannut porkkanaverkkojen käyttöä porkkanakemppiä vastaan laajamittaisemmin satokaudesta 2019 lähtien. Sitä ennen verkkoja on käytetty lantulla jo vuodesta 2013. Verkkojen käyttöä on testattu Räpin koetilalla sekä kolmen sopimusviljelijän tiloilla. Kokeilun tulokset ovat positiiviset: verkot suojaavat porkkanoita kempin tekemiltä tuhoilta paremmin kuin aiemmat kemialliset torjuntakeinot. Porkkanaverkkojen käyttöä ja tehokkuutta tarkasteltiin myös Apetitille tehdyssä opinnäytetyössä, jonka tulokset puoltavat havaintoja verkkojen hyödyistä. ”Tutkimuksessa kävi ilmi, että torjuntaverkon alla kasvaneet porkkanat olivat huomattavasti suurempia ja tasalaatuisempia kuin kemiallisen torjunnan saaneet ja ilman verkkoa viljellyt porkkanat”, kertoo Maria Pero. Räpin koetilalla onkin porkkanaverkkojen myötä luovuttu kokonaan porkkanakemppiä vastaan tehdyistä tuholaisruiskutuksista. Yksinkertainen ja vastuullinen torjuntamenetelmä Porkkanaverkon tehokkuuden syy on yksinkertainen: verkon silmäkoko on niin pieni, että kemppi ei pääse siitä läpi porkkanakasvustoon. Valo ja vesi kuitenkin läpäisevät materiaalin. Verkkojen käyttöä tullaan jatkamaan ja lisäämään tulevaisuudessa. ”Tällä hetkellä noin 30 hehtaaria porkkanapeltoja on peitetty verkoilla. Verkkoja aiotaan jatkossa jalkauttaa entistä enemmän sopimusviljelijöidemme käyttöön”, kertoo Apetitin hankinta- ja viljelytyspäällikkö Gunta Cirule. Verkoilla onkin monia etuja, jotka tekevät siitä viljelijän kannalta erinomaisen vaihtoehdon. ”Porkkanaverkkojen käyttö on viljelijälle vähemmän työlästä ja luonnonmukaisempaa kuin perinteiset insektisiidien torjuntaruiskutukset. Ruiskutuksia on jouduttu joskus tekemään useita kertoja viljelykauden aikana. Verkot eivät pelloille levittämisen jälkeen vaadi juurikaan vaivaa”, Cirule kertoo. Torjuntaverkot ovat pitkäikäinen investointi, sillä niiden luvataan kestävän käytössä 7–10 vuotta. Lupaavien tulosten ja positiivisten kokemusten myötä näyttää siltä, että tulevaisuudessa porkkanasato voidaan suojata porkkanakemppiä vastaan aiempaa helpommin ja ekologisemmin. Samalla porkkanoiden laatu ja satotaso paranevat. ”Kyseessä on todella konkreettinen vastuullisuusteko, joka hyödyttää sekä ympäristöä että tuottajaa”, Cirule summaa.

Päivitämme yritysvastuumme olennaisuuksia - vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa Apetitin yritysvastuutekoihin Apetit on päivittämässä yritysvastuunsa olennaisia teemoja. Olennaisuudet määrittävät Apetit-konsernin yritysvastuun keskeiset toimet ja tavoitteet. Apetitille onkin tärkeää kuulla sidosryhmiensä näkemys siitä, mitä kotimaiseen alkutuotantoon pohjaavan ruokatalon tulisi erityisesti yritysvastuussaan huomioida. Vastuullisia tekoja Vastuullisia tekoja on yksi Apetitin uudistetun strategian painopistealueista. Kuluvan vuoden aikana olemme muun muassa kehittäneet ja jalkauttaneet ympäristömyötäisiä viljelymenetelmiä, parantaneet tuotannon materiaalitehokkuutta sekä edistäneet uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. Kyselyyn vastaamalla voit vaikuttaa Apetit-konsernin vastuullisten tekojen painotuksiin, sillä vastausten perusteella päivitetään myös Apetitin yritysvastuuohjelman konkreettisia tavoitteita. Toivomme mahdollisimman kattavia vastauksia, jotta voimme parhaimpamme mukaan vastata Apetit-konsernin yritysvastuuta koskeviin odotuksiin. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10 minuuttia.   Kysely on päättynyt. Kiitos vastauksista!  

Apetit tekee yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFoodin kanssa. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä, jota syntyy suomalaisessa ruokaketjussa vuosittain kaikkiaan 400-500 miljoonaa kiloa. Helsingin Kalasataman kauppakeskus Redissä sijaitseva myymälä on ensimmäinen laatuaan Suomessa. ”WeFoodin taustalla on ajatus siitä, että ruokahävikin ja siitä aiheutuvien turhien päästöjen vähentäminen on merkittävä osa ilmastotyötä. Lisäksi kaupasta syntyvä voitto ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitystyöhön”, kertoo WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen. WeFoodissa myydään elintarviketuotteita, jotka muuten päätyisivät ruokahävikiksi. Idea on syntynyt alun perin Tanskassa, mistä se keksittiin mukaan myös Suomen Kirkon Ulkomaanavun toimintaan. Vuonna 2018 avatussa kaupassa on riittänyt asiakkaita, ja erityisesti kasvikset, kasvispakasteet sekä kasvipohjaiset tuotteet ovat asiakkaiden suosiossa. ”Uskomme, että kaupassa asiointi tekee hävikkiä tutuksi ihmisille helpolla ja lähestyttävällä tavalla. Voimme innostaa kotitalouksia vähentämään hävikkiä”, Hukkanen sanoo. [caption id="attachment_15251" align="alignleft" width="300"] Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu[/caption] Toiminnan pohjana lahjoitukset ja vapaaehtoistyö Hävikkikaupan toiminta perustuu elintarvikealan toimijoilta saatuihin tuotetoimituksiin. Apetit ja monet muut yhtiöt lahjoittavat myymälään tuotteita, jotka normaalisti päätyisivät hävikiksi elintarvikeketjussa: niiden päiväykset ovat umpeutumassa, pakkauksissa saattaa olla virheellisiä merkintöjä tai jokin muu tuotevaatimus ei ole täyttynyt. Myynnissä oleva tuotteet ovat kuitenkin laadukkaita ja erinomaisesti syötäväksi kelpaavia. Apetit on antanut tuotteitaan WeFoodin valikoimiin vuodesta 2018 lähtien. Tuotevalikoima vaihtelee sen mukaan, mitä Apetitin koekeittiön pakastimista löytyviä tuotteita uhkaa hävikiksi päätyminen. Tähän mennessä myymälään on toimitettu esimerkiksi Apetitin pakastekasvissekoituksia sekä erilaisia pihvejä ja pyöryköitä. ”Toimintamme elinehto on yhteistyö elintarvikealan toimijoiden kanssa. Ilman heiltä tulevia tuotteita ei toimintamme olisi mahdollista. Toisaalta me tarjoamme heille yhden kanavan hävikin vähentämiseen. Toinen toiminnan kannalta tärkeä tekijä ovat vapaaehtoisemme sekä tietenkin asiakkaamme”, Hukkanen kertoo. WeFoodin myymälää ja tuotetoimituksia pyöritetään 150 vapaaehtoisen voimin. Vapaaehtoiset tekevät esimerkiksi myymälätyötä ja noutavat tuotelahjoituksia. Moni kokee työn tavaksi toimia ympäristön puolesta, hävikkiä vastaan. Ruokahävikin vähentäminen on yhteinen tavoite Elintarviketeollisuuden raaka-aineiden ja ruoan päätyminen jätteeksi on sekä ekologinen että taloudellinen ongelma. Tämän hävikin vähentäminen onkin tärkeä keino elintarvikeketjun ympäristövaikutusten alentamiseksi. “Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä Apetitin yritysvastuuohjelmaankin kirjattu tavoite. Hävikki huomioidaan läpi arvoketjun, aina raaka-aineiden viljelytyksestä kuluttajien ruokapöytiin saakka”, kertoo Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Myös suurten määrien pakastaminen kerralla ja kylmäketjun huolellisuus lisäävät elintarvikeketjun tehokkuutta ja vähentävät hävikkiä. EU-maat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä kotitalouksissa, ravintoloissa ja kaupoissa, sekä vähentää elintarvikejätteen määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon työtä kaikilta ruokajärjestelmän toimijoilta.

Apetit haluaa edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla seura- ja joukkuetoimintaa tuotantopaikkakunnillaan. Kummijoukkueet vuosille 2020-2021 on nyt valittu monien hyvien hakijoiden joukosta. Kummijoukkueiden kuulumisia seurataan vuoden aikana Apetitin kanavissa. Tutustu kummijoukkueisiin:    Säkylän Karhukopla    Säkylästä ponnistava Karhukopla on salibandyseura, jonka riveissä on tällä hetkellä noin 160 pelaajaa. Seuran joukkueet pelaavat Salibandyliiton alaisia sarjoja ja kaikkein nuorimmille junioreille laji tulee tutuksi kerhotoiminnan kautta.   Apetit tukee Karhukoplan juniorijoukkueiden toimintaa. Tuella mahdollistetaan varustehankintoja ja turnauksia sekä maksetaan esimerkiksi sali- ja kausimaksuja.  Pudasjärven Urheilijoiden lentopallojaoston C-tytöt  Pudasjärven Urheilijoiden lentopallojaoston C-tyttöjen joukkueessa on tällä hetkellä 14 pelaajaa ja innostus lentopalloharrastukseen on suuri. Seuran toiminnan mahdollistaa talkootyö ja vanhempien aktiivinen osallistuminen. Toimintaa kehitetään koko ajan, ja tavoitteena on nuorten liikuntaharrastuksen ja terveellisten elämäntapojen tukeminen.  Kummijoukkuetukea joukkue hyödyntää esimerkiksi pelimatkakustannuksiin, jotka voivat pohjoisessa venyä pitkiksi. Tukea tullaan käyttämään myös varuste- ja pelivälinekustannuksiin.    Siuntion Sisu  Siuntion Sisu aloitti juniorijalkapallotoimintansa noin 6 vuotta sitten. Parinkymmenen lapsen joukkueesta alkanut toiminta on kasvanut ja tällä hetkellä junioripelaajia on yhteensä 140. Kaikki joukkueet ovat sekajoukkueita, sillä tyttöjä ei ole vielä riittävästi muodostamaan omia joukkueitaan. Seura tekee kuitenkin töitä innostaakseen lisää tyttöjä jalkapallon pariin.  Sisun tavoitteena on kehittää lasten osaamista sekä jalkapalloilijoina että yleisesti liikkujina. Kaikille pyritään tarjoamaan mahdollisuus kehittyä omalla taitotasollaan. 

Työturvallisuus on yksi Apetitin henkilöstöstrategian keskeisistä teemoista. Tavoitteena on saada työtapaturmien määrä nollaan ja vähentää sairauspoissaoloja. Kaikilla Apetit-konsernin toimipisteillä pidetään työturvallisuuskoulutuksia. Vuonna 2019 noin 280 apetitlaista osallistui työturvallisuuskoulutukseen. Tehtailla pidettävien työturvallisuuskoulutusten ja työsuojelupäivien lisäksi Apetitin verkko-oppimisympäristössä käsitellään säännöllisesti työturvallisuusaiheita. Koulutusten myötä esimerkiksi työturvallisuushavaintojen määrä on noussut selvästi. Keskeisiä työturvallisuuden parantamiseksi toteutettuja toimenpiteitä ovat työturvallisuusviestinnän lisääminen, entistä systemaattisempi turvallisuushavainnointi ja paikkakuntakohtaisten työsuojelutoimikuntien toiminnan kehittäminen ja yhtenäistäminen. Työtapaturmien ennaltaehkäisemiseksi Apetitilla päivitetään säännöllisesti työturvallisuusohjeita. Lisäksi on kehitetty riskiarviointeihin ja tapaturmatutkintaan liittyvää osaamista sekä suoritettu systemaattisesti riskiarviointeja tuotantotehtävissä.

Apetitin Satakunnassa sijaitseva Räpin koetila liittyi mukaan Carbon Action -hankkeeseen yhtenä reilusta sadasta suomalaisesta maatilasta. Carbon Action edistää ilmastoystävällisten viljelykäytäntöjen yleistymistä, auttaa viljelijöitä toteuttamaan hiiltä varastoivia ja maan kasvukuntoa parantavia viljelymenetelmiä sekä todentaa hiilen varastoitumista maaperään tieteellisesti. Ilmatieteen laitoksen ja Baltic Sea Action Groupin yhteisessä hankkeessa yhdistyvät huippututkimus ja kenttätason eli viljelijöiden tekemä työ. Apetit tarjoaa Räpin koetilan tutkimuksen käyttöön viideksi vuodeksi edistääkseen hiiliviljelyyn liittyvien toimenpiteiden tutkimusta, kehittämistä sekä käytäntöjä. Apetit teki Itämeri-sitoumuksen vuosille 2019–2025 Apetit on tehnyt Baltic Sea Action Groupin Itämeri-sitoumuksen vuosille 2019–2025. Apetitin sitoumuksen keskiössä on tuottaa sopimusviljelyssä hyödynnettävää tietoa erityisesti maaperän kasvukunnon parantamiseen ja hiilensidontaan liittyen. Tavoitteena on edistää kestävää ruokaketjua ja tuotteistaa hiiliviljelyä Apetitin sopimusviljelijöiden kautta. Sitoumus koostuu kahdesta osasta: Apetit sisällyttää hiilipilotissa todennetut parhaat viljelykäytännöt sopimusviljelijöidensä viljelyohjeisiin ja kouluttaa kaikki sopimusviljelijänsä maaperän kasvukuntoa ja hiilensidontaa edistäviin viljelymenetelmiin. Lisäksi Räpin koetila tuodaan osaksi tutkimusta edistämään hiiliviljelyyn liittyviä toimenpiteitä. Osana sitoumusta Apetit liittyy mukaan Carbon Action -hankealustan yritysverkostoon, joka mahdollistaa eri ruokaketjun toimijoiden yhteistyön ja oman toiminnan kehittämisen hiiliviljelyn tiimoilta.

Yksi Apetitin yritysvastuuohjelman tavoitteista on pienentää konsernin hiilidioksidipäästöt* tuotantotonnia kohden puoleen nykyisestä vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoitteeseen päästään Kantvikin kasviöljypuristamon yhteyteen rakennettavan bioenergialaitoksen myötä. Öljynpuristus on konsernin energiaintensiivisin prosessi. Bioenergialaitos korvaa nykyisen uusiutumattomiin polttoaineisiin perustuvan energiaratkaisun, joten vaikutus CO2-päästöihin on merkittävä. Laitos myös kasvattaa tehtaan energiaomavaraisuutta. CO2-päästöjen pienentymisen lisäksi bioenergialaitos luo mahdollisuuden käyttää tuotannon sivuvirtoja nykyistä tehokkaammin energiantuotannossa. Bioenergialaitoksessa voidaan polttaa tuotannon sivujakeita, kuten esimerkiksi siementoimitusten mukana tulevia olkijakeita ja seulontajaetta. Tulevaisuudessa tehtaan tarvitsema höyryenergia tuotetaan bioenergialaitoksessa. Laitoksen on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2020. Investoinnin kustannukset ovat 5,2 miljoonaa euroa.   *Apetitin ilmastovaikutusten laskenta perustuu yhtiön tuotantolaitosten energiankulutukseen sekä energian tuotantotapoihin.