Panostuksia kasvipohjaiseen ruokaan kannattaa tehdä – suomalaisella kasvipo...

Apetitin ja lähes 30 muun yrityksen ja organisaation allekirjoittama kantapaperi kasvipohjaisten elintarvikkeiden arvoketjun edistämisestä julkaistiin 1.2. Investointi kotimaisen kasvipohjaisen ruoan arvoketjun kehittämiseen lisää työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia sekä uusia suomalaisia innovaatioita. Investoinnit kasvipohjaisen ruoan arvoketjuun voivat edesauttaa Suomea nostamaan asemaansa nousevassa elintarvikemarkkinassa. “Suomessa on innovoitu ainutlaatuisia kasvipohjaisia tuotteita. Panostamalla alan kehitykseen voimme kilpailla maailman kärjessä ja hyödyntää uusien tuotteiden tuomia vientimahdollisuuksia”, kertoo Apetitin kaupallinen johtaja Timo Partola. Yksi haasteista on pula kotimaisesta raaka-aineesta. Yhteisen kannan allekirjoittajat peräänkuuluttavat, että tukea ja neuvontaa suomalaisille maataloustuottajille kehitetään yhä paremmin tarpeiden mukaiseksi. Tarvitaan riittävät taloudelliset resurssit sekä osaamisen kehittämistä. Kotimaisten kasviproteiinien käytön lisääminen osa Apetitin strategiaa Lisää kotimaisia kasviproteiineja on yksi Apetitin strategisista painopistealueista vuosille 2023-2025. Raaka-aineina keskiössä ovat kotimaiset öljykasvit sekä palkokasvit, joiden kotimaista viljelyä Apetit haluaa edistää. Apetit myös tutkii mahdollisuuksia kotimaisen herneproteiinin tuottamiseksi. Apetitin Räpin koetilalla tutkitaan muun muassa herneen, härkäpavun sekä kikherneen viljelyä. Apetitin kehittämä rypsipohjainen kasviproteiini BlackGrain sai uuselintarvikeluvan helmikuussa 2021. Vuoden 2022 lopulla lanseerattiin BlackGrainia sisältävä Apetit Minijauhispyörykkä.

En lösning för att hantera luktolägenheterna från oljepresseriet i Kantvik ...

Meddelande, 5.1.2023, kl. 14.00 Apetits oljepresseri i Kantvik har under 2022 testat olika lösningar för att avlägsna de luktolägenheter som observerats i presseriets miljö. Baserat på testerna har det fattats ett beslut att skaffa en katalytisk brännare till oljepresseriet. Resultat från fältmätningar, sensoriska observationer och resultat från luktkoncentrationsmätningar visar att avlägsnandet av lukten genom katalytisk förbränning är synnerligen effektivt. Även responsen som kommit från presseriets närområde har beaktats under processen som haft som syfte att förbättra hanteringen av luktgaser. Vid Kantviks oljepresseri testades flera olika metoder för att hantera lukterna: lösningar som baserades på olika typer av ozoneringsutrustning och biofilter gav emellertid inte de önskade resultaten. Effekten och driftsäkerheten för den katalytiska brännare som valdes som lösning har varit bättre än i de andra testade lösningarna, där till exempel väderförhållanden har haft en inverkan på resultaten. Brännaren tas i bruk under sommaren 2023. Utrustningen levereras till Kantviks oljepresseri under mars–april. Brännaren installeras som en del av presseriets process under maj–juni och det betyder att ibruktagandet, enligt det preliminära tidsschemat, skulle ske vid slutet av provkörningarna i juni 2023. Apetit har i ärendet kommit överens med NMT-central i Nyland, som är den myndighet som övervakar miljötillståndet för presseriet, och samarbetar med miljötillsynen i Kyrkslätts kommun och Esboregionens miljöhälsa. Bakgrund – vad händer under behandlingen av luktgaser? Den katalytiska brännare som installeras i Apetits oljepresseri i Kantvik är en efterbehandlingsfas för luktgaser. Före luktgaserna förs till brännaren behandlas de med en gasrenare. Gasrenaren togs i drift i december 2020 i samband med ibruktagandet av den nya energilösningen för Kantviks oljepresseri, där man i huvudsak slopade användningen av fossila bränslen och övergick till användning av förnybara energikällor. I och med den nya energilösningen var det inte längre möjligt att bränna luktgaserna i enlighet med det tidigare tillvägagångssättet. Gasrenaren har fungerat felfritt sedan den togs i drift och den har avlägsnat luktgasernas svavelföreningar som planerat. Gasrenarens mätdon kalibreras regelbundet och renarens drift övervakas i realtid. Gasrenaren har avlägsnat de luktande svavelföreningarna på ett effektivt sätt och målvärdena för luktolägenheter har inte överskridits. I tester som har genomförts efter invånarresponsen har man ändå observerat att luktgaserna fortfarande innehåller små mängder av föreningar med låg luktgräns. Föreningarna i fråga har orsakat luktolägenheter i närområdet och man har sökt efter en lösning från och med tillfället då invånarresponsen började komma. Apetit har utfört egenkontroll av luktolägenheter sen augusti 2021 och har tagit inkommen invånarrespons i beaktande i utvecklingen av en lösning. En utredning om att göra behandlingen av luktgaser mer effektiv påbörjades i slutet av 2021 och tester av olika behandlingsmetoder i januari 2022.

Ratkaisu Kantvikin kasviöljypuristamon hajuhaittojen hallintaan – hajut poi...

Tiedote, 5.1.2023, klo 14.00 Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamolla on testattu vuoden 2022 aikana eri ratkaisuja puristamon ympäristössä havaittujen hajuhaittojen poistamiseksi. Testien perusteella kasviöljypuristamolle on päätetty hankkia katalyyttinen poltin. Kenttämittausten tulokset, aistinvaraiset havainnot ja hajupitoisuusmittauksien tulokset osoittavat, että hajun poistuminen katalyyttisellä poltolla on erittäin tehokasta. Myös puristamon lähialueelta tulleet palautteet on huomioitu hajukaasujen hallinnan parantamiseen tähtäävän prosessin aikana. Kantvikin kasviöljypuristamolla testattiin useita eri menetelmiä hajujen hallintaan: eri otsonointilaitteistojen ja erilaisten biosuodattamiin perustuvien ratkaisujen tulokset eivät kuitenkaan olleet toivottuja. Ratkaisuksi valitun katalyyttisen polttimen teho sekä toimintavarmuus ovat olleet parempia kuin muissa testatuissa ratkaisuissa, joissa tuloksiin ovat vaikuttaneet esimerkiksi sääolot. Poltin saadaan käyttöön kesällä 2023. Laitteisto toimitetaan Kantvikin kasviöljypuristamolle maalis-huhtikuun aikana. Poltin asennetaan osaksi puristamon prosessia touko-kesäkuun aikana, jolloin käyttöönotto alustavan aikataulun mukaisesti tapahtuisi koeajojen päätteeksi kesäkuussa 2023. Apetit on sopinut asiasta puristamon ympäristölupaa valvovan viranomaisen, Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa ja tekee yhteistyötä Kirkkonummen kunnan ympäristövalvonnan ja Espoon seudun ympäristöterveyden kanssa. Taustaa – mitä hajukaasujen käsittelyssä tapahtuu? Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamolle investoitava katalyyttinen poltin on hajukaasujen jälkikäsittelyvaihe. Ennen polttimeen päätymistä hajukaasut käsitellään hajukaasupesurilla. Hajukaasupesuri otettiin käyttöön joulukuussa 2020 Kantvikin kasviöljypuristamon uuden energiaratkaisun käyttöönoton yhteydessä, jossa fossiilisten polttoaineiden käytöstä on pääosin luovuttu ja siirrytty uusiutuviin energialähteisiin. Uuden energiaratkaisun myötä hajukaasujen polttaminen aiemman toimintatavan mukaisesti ei ollut enää mahdollista. Hajukaasupesurissa ei ole ollut toimintahäiriötä sen käyttöönoton jälkeen, ja se on poistanut hajukaasujen rikkiyhdisteet suunnitellusti. Hajukaasupesurin mittalaitteet kalibroidaan säännöllisesti ja pesurin toimintaa valvotaan reaaliaikaisesti. Hajukaasupesuri on poistanut haisevat rikkiyhdisteet tehokkaasti, eivätkä hajuhaittojen tavoitearvot ole ylittyneet. Asukaspalautteen jälkeen tehdyissä testeissä on kuitenkin havaittu, että hajukaasuihin jää pieniä määriä matalan hajukynnyksen yhdisteitä. Kyseiset yhdisteet ovat aiheuttaneet hajuhaittaa lähialueelle ja ongelmaan on etsitty ratkaisua siitä asti, kun asukaspalautetta alkoi tulla. Apetit on tehnyt hajuhaitoista omavalvontaa elokuusta 2021 alkaen sekä ottanut tulleet asukaspalautteet huomioon ratkaisun etsimisessä. Selvitys hajukaasujen käsittelyn tehostamiseksi aloitettiin loppuvuodesta 2021, testit eri käsittelytavoista aloitettiin tammikuussa 2022.   Lisätietoja ja poikkeavia hajuhavaintoja voi toimittaa: Apetit Kantvik Oy, Toni Oravakangas, puh. 010 402 2352 tai 

Apetit Kotimainen Itämeren Kalapihvi voitti Iltalehden Kultainen Pippuri -k...

Apetit Kotimainen Itämeren kalapihvi on voittanut Iltalehden Kultainen Pippuri -elintarvikekilpailun Arjen helpottaja -sarjassa! Sarjan voittaja ratkesi yleisöäänestyksessä. Itämeren kalapihvi on uusin lisä Apetitin lähikalatuotteisiin. Kilpailu oli avoin kaikille elintarvikevalmistajille, ja ne ovat itse ilmoittaneet vuonna 2022 lanseerattuja tuotteitaan mukaan. Finalistit kuhunkin sarjaan valitsi asiantuntijaraati. Raatiin kuuluivat Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä, keittiömestarit Hans Välimäki ja Pekka Terävä, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto ja Iltalehden ruokatoimittaja Eeva Paljakka. ”Itämeren kalapihvin, kuten aikaisemmin markkinoille tuodun kalapuikonkin, pääraaka-aineena on Itämerestä Suomen aluevesiltä pyydetty MSC-sertifioitu silakka. Pihveissä on luonnollinen mieto ja raikas kalan maku, joka sopii koko perheelle. Gluteeniton, laktoositon ja Sydänmerkillä varustettu Itämeren kalapihvi sopii moniin ruokavalioihin ja maistuu niin perunamuusin kanssa kuin burgerinkin välissä”, brändi- ja tuoteryhmäpäällikkö Wilhemiina Ritala Apetitilta kertoo. Kestäviä ruokavalintoja lähikalasta Apetitilla on pitkään tehty työtä kotimaisen lähikalan käytön lisäämiseksi. Apetit Kotimainen Itämeren kalapihvi on tuoteperheen viimeisin uutuus. Itämeren silakasta valmistettava pihvi lanseerattiin kuluttajille lokakuussa 2022. ”Lähikalojen tuotteistaminen sai alkunsa halusta hyödyntää hoitokalastuksen saalis. Ensimmäinen lähikalatuotteemme oli kotimaisista särkikaloista valmistettu Kotimainen Järvikalapihvi, joka lanseerattiin ammattikeittiöiden käyttöön vuonna 2016. Vähittäiskauppoihin Järvikalapihvi saatiin vuonna 2018”, kertoo Apetitin tuotekehitys- ja portfoliopäällikkö Hanna Pere. Apetitin ensimmäinen Itämeren silakasta valmistettu kalatuote tuli vähittäiskauppaan vuonna 2021. ”Itämeren kalapihvi on jatkoa Apetitin suosittuun, kestäviä ruokavalintoja edistävään kotimaiseen lähikalatuotesarjaan. Kalapihvit ovat helppo ja herkullinen keino lisätä lähikalaa lautaselle. Se tekee hyvää sekä ihmisille että Itämerelle, sillä silakanpyynnin myötä vesistöstä poistuu rehevöitymistä lisääviä ravinteita”, kertoo Apetitin viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Miika Kemilä.  Lue lisää  Apetit Itämeren kalatuotteet Apetit Järvikala-tuotteet Apetit levälaskuri

Porkkanan tie pellolta pihviksi pakastealtaaseen edellyttää usean ammattila...

Apetit on kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä suomalainen elintarvikeyhtiö, jonka päätuoteryhmiä ovat kasvis- ja ruokapakasteet, kasviöljyt sekä rypsipuristeet. Apetitin sopimusviljelijät tuottavat vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia kasviksia Säkylän pakastetehtaalla. Pääosin Satakunnan alueella viljeltävistä kasviksista valmistetaan pakastekasvisten ohella muun muassa pihvejä ja pyöryköitä.  Apetitilla on vahva integraatio kotimaiseen alkutuotantoon. Apetitin omalla Säkylän Köyliössä sijaitsevalla Räpin koetilalla tutkitaan kestävää ja ympäristöystävällistä viljelyekosysteemiä tukevia viljelymenetelmiä sekä kasvilajikkeita. Koetilan toiminnasta vastaa Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. viljelykokeiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä kokeista saatujen tulosten käsittely ja esittäminen. Tuukan työaika kuluu siis sekä tietokoneella tutkimus- ja suunnittelutyön ääressä että konkreettisissa peltotöissä yhdessä tilan muiden työntekijöiden kanssa. ”Parasta työssäni on, että pääsen hyödyntämään osaamistani kasvinjalostuksesta käytännön lajikekokeiden parissa. Opiskellessani suuntauduin kasvinjalostukseen kasvintuotantotieteiden koulutusohjelmassa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa”, Tuukka kertoo. Koetilan tutkimustulokset sopimusviljelijöiden hyödyksi Koetilan toiminta liittyy oleellisesti Apetitin tuotteiden tuotantoon pellolta pakkaseen. Räpillä viljellään pakastetuotantoon sopivia kasvilajikkeita ja koeviljelyä tehdään sitä silmällä pitäen. Räpin koetilalla on etsitty muun muassa ratkaisua kotimaisen porkkanan hankalan tuholaisen, porkkanakempin selättämiseen. Satakunnassa, jossa iso osa Apetitilla pakastettavasta porkkanasta viljellään, kemppi on todellinen riesa. Se aiheuttaa merkittäviä satotappioita levitessään kasvustoon. Viime vuosien aikana kemppien kanta on kehittynyt hyvin vastustuskykyiseksi torjunta-aineille. Vaihtoehdoksi kemiallisille torjuntamenetelmille Apetit testasi koetilallaan ratkaisua hyönteisverkoista. Kun verkot todettiin Räpin koeviljelyssä toimiviksi, ovat sopimusviljelijät ottaneet verkot laajemmin käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Apetitin sopimusviljelijä Jaakko Perttu kokee verkot hyödyllisiksi punnitessaan tuloksia sekä verkkojen merkittävää hankintahintaa ja niiden käyttöön liittyvää työtä, ”Kun sato verkon alla on suurempi ja laadukkaampi, sopimus saattaa tulla täyteen pienemmältä alalta. Kasvukauden sääoloja on mahdoton ennustaa, mutta tuholaisten varalta verkkojen käyttö tuo varmuutta sato-odotuksiin”, Jaakko kertoo. ”Minusta ruoan puhtaus on myös lisäarvo. Kun tuholaiset torjutaan verkolla, ruoan tuottamiseen on käytetty vähemmän torjunta-aineita”, Jaakko lisää. Pakasteesta pihviksi Viljelijöiden viljelemät porkkanat käsitellään Apetitin Säkylän tehtaalla ja pakastetaan lajikkeesta riippuen eri jatkojalostustarpeisiin. Yksi Apetitin klassikkotuotteista on Porkkanapihvi, joka juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. ”Porkkanapihvi on yksi suosituimmista ruokakaupoissa myynnissä olevista kasvispihveistä. Se on neutraalin makuinen eikä vastaavaa tuotetta oikeastaan löydy muualta Euroopasta”, kertoo Apetitin tuotekehittäjä Riitta Pohjavirta-Happonen.  Porkkanapihvi on lähes täysin kotimaisista raaka-aineista valmistettu tuttu ja turvallinen kasvispihviklassikko. 61 prosenttia siitä on sopimusviljelijöiden tuottamaa porkkanaa ja sen päällä on rapea ja kevyt perunarae. 36 vuotta Apetitilla työskennellyt Riitta kertoo, että aluksi pihvi valmistettiin tuoreesta porkkanasta. Nykymuotoonsa se on kehittynyt Riitan käsien kautta. Tuotekehittäjän tehtävään ei ole suoraa koulutusta, vaan työ opettaa. Edellytyksenä on kuitenkin elintarvikealan tutkinto ja intohimoinen ja kiinnostunut suhtautuminen ruokaan ja elintarvikkeisiin. ”Tuotekehittäjäksi sopii ihminen, joka on avoin maailmaan ja sopivasti utelias uutuuksille ja uusille mahdollisuuksille. Tietyissä asioissa pitää olla tarkka ja kiinnostunut myös lainsäädännöstä”, Riitta summaa. Hän myös muistuttaa, että se, millainen tuotteesta lopulta tulee ei ole täysin tuotekehittäjästä kiinni. Asiaan vaikuttavat mm. asiakkaiden tarpeet ja ruokatrendit. Tuoteryhmäpäällikkö vie kehitetyn tuotteen kauppoihin Tuotteen kehitysprojektia vetää tuoteryhmäpäällikkö. Mukana ovat tuotekehityksen lisäksi tuotanto, hankinta, pakkausasiantuntija, laatuasiantuntijat, talous sekä myynti. ”Ennen kun uutta tuotetta on edes lähdetty kehittämään, on tutkittu trendejä ja mitä markkinoilla tapahtuu sekä selvitetty kuluttajien toiveita ja tarpeita”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Mari Pallonen. Merkittävä osa tuoteryhmäpäällikön tehtävistä liittyy kaupallistamiseen: tuotteen konseptointiin, hinnoitteluun, pakkauksen suunnitteluun ja markkinointiviestintään. Tehtävään soveltuva koulutus on kaupallinen tai elintarvikealan korkeakoulututkinto. Mari painottaa, että työssä tärkeitä ovat projektinhallintataidot sekä suunnitelmallisuus, analyyttisyys ja proaktiivisuus. Pitää olla aktiivinen ja seurata, mitä markkinoilla tapahtuu ja reagoida kuluttajien tarpeisiin. ”Työni on todella monipuolista ja tunnen, että pääsen käyttämään osaamistani laajasti. Apetitilla olen ensimmäistä kertaa suomalaisessa valmistavassa yrityksessä ja olen päässyt vaikuttamaan mitä kehitetään. On hieno juttu nähdä koko kaari pellolta valmiiksi tuotteeksi, kun se on kaupan hyllyssä ja kuluttajan saatavilla”, Mari sanoo.

Toimitusjohtajan katsaus Q3/2022

Toimitusjohtaja Esa Mäki: ”Molemmat liiketoiminnot saavuttivat voitollisen tuloksen kolmannella neljänneksellä. Alkuvuoden toimintaan vaikuttanut kustannusten nousu painoi kuitenkin edelleen kolmannen neljänneksen tulosta, joka jäi hieman vertailukaudesta. Öljykasvituotteissa saavutettiin vertailukautta parempi tulos. Katsauskaudella tulosta paransivat kohonneiden kustannuksien vieminen myyntihintoihin. Raaka-aineen hintojen tasaantuminen tuki tuloskehitystä, mutta kannattavuutta ovat edelleen heikentäneet kohonneet kustannukset, kuten energia- ja rahtikulut. Ruokaratkaisuissa sekä liikevaihdon että myyntivolyymin kasvua saavutettiin kolmannella neljännekselle erityisesti Food service -sektorissa. Vähittäiskaupassa myyntivolyymit ja liikevaihto pysyivät vertailukauden korkealla tasolla. Viennissä myynti ei yltänyt vertailukauden tasolle. Viennin liikevaihdon laskussa merkitsevä tekijä on hernetoimitusten siirtyminen. Ruokaratkaisuissa kustannusinflaation vaikutuksia on jo viety hintoihin, mutta pääosin hintojen muutokset tulevat voimaan lokakuun alusta alkaen. Erityisesti vertailukauteen nähden korkeat energiakustannukset vaikuttivat tulokseen negatiivisesti. Kuluva satokausi on ollut kotimaisten kasviksien osalta onnistunut. Kotimaisen pakasteherneen sato oli sekä määrällisesti että laadullisesti tavoitteiden mukainen. Myös juuresten osalta satokausi on sujunut hyvin ja esimerkiksi porkkanaverkkojen alla kasvanut porkkanasato on laadun ja määrän osalta hyvällä tasolla. Jatkoimme kehitys- ja tutkimustyötämme kotimaisten kasvisten, muun muassa kikherneen ja kukkakaalin viljelytekniikan kehittämisen parissa. Kikhernettä puitiin tutkimusjakson aikana toista kertaa hernepuimureilla. Aiemman satokauden oppien myötä puintiin tehtiin muutoksia ja kokemukset olivat positiivisia. Apetit on kotimaiselle rypsille ja rapsille vakaa ostaja. Jatkamme työtämme kotimaisten öljykasvien viljelypinta-alan ja satotason kasvattamiseksi kotimaassa. Kohonneen hintatason myötä hyvin viljelykiertoon sopivat öljykasvit ovat nyt kannattavuuden suhteen houkuttelevia viljelijälle. Luonnonvarakeskuksen syyskuun satoarvion mukaan rypsin ja rapsin sato Suomessa kasvaisi yli 35 prosenttia edellisvuodesta. Nousu oli tarpeen viime vuoden vaatimattoman öljykasvien sadon jälkeen, vaikka kokonaismäärä onkin edelleen selvästi viimeisen kymmenen vuoden keskiarvojen alapuolella. Kotimaista rypsiöljyä arvostetaan ja kysytään kaikissa myyntikanavissa: teollisuudessa, ammattikeittiöissä ja vähittäiskaupassa. Pientuotannossa oleva innovatiivinen rypsi-ingredientti BlackGrain vastaa tulevaisuuden tarpeeseen lisätä kasvipohjaisia proteiineja maailmanlaajuisesti. Olemme edistyneet valmistuksen siirtämisessä teolliseen mittakaavaan. Apetit on yritysvastuuohjelmassaan sitoutunut vähentämään omia suoria päästöjään 75 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Merkittävimmät päästövähennykset syntyvät energiaratkaisuista: tuulivoimalla tuotetun sähkön käyttöönotosta ja viime vuonna tuotannolliseen käyttöön otetusta Kantvikin bioenergialaitoksesta. Säkylän tehtaan bioenergialla tuotettuun kaasuun ja lämmön talteenottoon perustuva energiaratkaisu on tavoitteena saada käyttöön vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Työt Säkylän pakastetehtaan tontilla ovatkin jo käynnistyneet, jotta olisimme aikataulun mukaisesti ensi vuonna entistä lähempänä kunnianhimoista päästövähennystavoitettamme. Uusi energiaratkaisu pienentää Säkylän tehtaan CO2-päästöjä peräti 80 prosenttia. Pudasjärven pakastepizzatehtaalle tekemämme merkittävä investointi on valmis. Syys-lokakuun vaihteessa kauppoihin ovat saapuneet uudistetulta pakastepizzatehtaalta juureen leivottuun taikinaan valmistetut pakastepizzat. Pääosin kotimaisista raaka-aineista valmistetut, maultaan herkulliset pakastepizzat ovat saaneet hyvän vastaanoton kaupoissa. Uusien erittäin laadukkaiden pizzojen myötä lisäämme markkinaosuuttamme merkittävässä pakastepizzojen kategoriassa. Työmme kestävän ruokaketjun edistämisen ja kannattavuuden parantamisen parissa jatkuu.”

Åtgärder för att kontrollera luktolägenheter från Apetits oljepresseri i Ka...

24.10.2022 Man söker fortfarande en lösning för att hantera luktolägenheterna från Apetits oljepresseri i Kantvik. I närheten av Apetits oljepresseri i Kantvik har man känt av luktolägenheter vars källa är gasrenaren. Under året har oljepresseriet testat lösningar baserade på olika tekniker för att kontrollera luktolägenheterna, men testresultaten har inte varit önskvärda. I september inleddes en testkörning för flis- och torvbaserad biofiltrering på presseriet. Testkörningar för ny biofiltrering har hittills varit lovande, och baserat på fältmätningar har koncentrationer som orsakar luktolägenheter minskat. Testningen kommer att fortsätta och resultaten kommer att redovisas under året. Apetit har i ärendet kommit överens med NMT-central i Nyland som är den myndighet som övervakar miljötillståndet för presseriet, och samarbetar med miljötillsynen i Kyrkslätts kommun och Esboregionens miljöhälsa. Syftet är att minska luktolägenheterna så snart som möjligt. Apetit Kantvik beklagar eventuella luktolägenheter. Ytterligare information och avvikande luktobservationer kan riktas till: Apetit Kantvik Oy, Toni Oravakangas, tfn 010 402 2352 eller Vilken gasrenare? Gasrenaren är en del av den nya övergripande energilösningen på Apetit Kantviks pressanläggning. Bioenergianläggningen som togs i drift 2021 har i huvudsak slopat användningen av fossila bränslen och övergått till användning av förnybara energikällor. Den nya energilösningen kommer avsevärt att minska koldioxidutsläppen från Apetit Kantvik. Tidigare har luktgaser förbränts, men den nuvarande energilösningen tillåter inte förbränning av luktgaser, utan luktgaserna behandlas med en renare. Gasrenaren har fungerat felfritt sedan den togs i drift. Gasrenarens mätdon kalibreras regelbundet och renarens drift övervakas i realtid.  

Toimenpiteet Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamon hajuhaittojen hallinnak...

24.10.2022 Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamon hajuhaittojen hallintaan haetaan edelleen ratkaisua. Apetitin Kantvikin kasviöljypuristamon ympäristössä on tunnistettu hajuhaittoja, joiden lähde on puristamon hajukaasupesuri. Kasviöljypuristamolla on testattu tämän vuoden aikana eri tekniikoihin perustuvia ratkaisuita hajuhaittojen hallitsemiseksi, mutta testien tulokset eivät ole olleet toivottuja. Syyskuussa puristamolla on aloitettu koeajo hakkeeseen ja turpeeseen perustuvaan biosuodatukseen. Koeajot uuden biosuodatuksen kohdalla ovat olleet toistaiseksi lupaavia, ja hajuhaittoja aiheuttavat pitoisuudet ovat kenttämittausten perusteella vähentyneet. Testausta jatketaan edelleen, ja tuloksista kerrotaan loppuvuoden aikana. Apetit on sopinut asiasta puristamon ympäristölupaa valvovan viranomaisen, Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa ja tekee yhteistyötä Kirkkonummen kunnan ympäristövalvonnan ja Espoon seudun ympäristöterveyden kanssa. Tavoitteena on vähentää hajuhaittoja mahdollisimman pian. Apetit Kantvik pahoittelee mahdollisia hajuhaittoja. Lisätietoja ja poikkeavia hajuhavaintoja voi toimittaa: Apetit Kantvik Oy, Toni Oravakangas, puh. 010 402 2352 tai Mikä hajukaasupesuri? Hajukaasupesuri on osa Apetitin Kantvikin puristamon uutta kokonaisvaltaista energiaratkaisua, jossa fossiilisten polttoaineiden käytöstä on pääosin luovuttu ja siirrytty uusiutuviin energialähteisiin syksyllä 2021 käyttöönotetussa bioenergialaitoksessa. Uusi energiaratkaisu pienentää Apetit Kantvikin hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Aikaisemmin hajukaasut on poltettu, mutta nykyinen energiaratkaisu ei mahdollista hajukaasujen polttamista, vaan hajukaasut käsitellään pesurilla. Hajukaasukaasupesurissa ei ole ollut toimintahäiriötä sen käyttöönoton jälkeen. Hajukaasupesurin mittalaitteet kalibroidaan säännöllisesti ja pesurin toimintaa valvotaan reaaliaikaisesti.

Hävikki pienemmäksi vihannespakasteilla – hävikkikokin tärkein työväl...

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään 12.-18.9. Hävikkiviikon tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta ruokahävikistä ja sen vähentämisestä. Vihannespakasteet ovat herkullinen ja käytännöllinen keino pienentää kotitalouksien ruokahävikkiä. Apetitin vihannespakasteet ovat helppokäyttöisiä, sillä kaikki on valmiiksi pesty, kuorittu, pilkottu ja höyrytetty. Pussista on helppo ottaa aterialle juuri tarvittava määrä kasviksia ja laittaa loput takaisin pakastimeen odottamaan seuraavaa käyttökertaa. Pakastetut kasvikset myös säilyvät kauemmin kuin tuoreet. Apetitin pakastevihannekset säilyvät tuoreina ja laadukkaina, sillä niiden matka pellolta pakkaseen tapahtuu nopeasti heti sadonkorjuun jälkeen. Kasvikset pakastetaan niiden ollessa parhaimmillaan, joten kauden kasviksia on helppo nauttia sadonkorjuutuoreena vuoden ympäri. Hävikin vähentämisessä tärkeää on myös suunnitelmallisuus. Suunnittelemalla ruokalistan etukäteen on helpompi välttää turhia hankintoja. Ruokahävikin suhteellinen ympäristövaikutus on suuri Ruokahävikki on maailmanlaajuisesti merkittävä ilmaston kuormittaja. On arvioitu, että noin kolmannes kaiken kulutuksen ympäristökuormasta syntyy ruoasta. Kaikkein eniten sitä syntyy kotitalouksissa - esimerkiksi suomalaiset heittävät vuodessa ruokaa pois noin 20-25 kiloa henkilöä kohden. Koko suomalaisessa ruokaketjussa syntyy joka vuosi arviolta 400-500 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Hävikin suhteellinen ympäristövaikutus on erityisen suuri, sillä ruoka on käynyt läpi koko tuotantoketjun alkutuotannosta jalostukseen ja pakkaamisesta kuljetuksien kautta ruokakauppaan – vain hävikiksi päätyäkseen. Apetit on kirjannut hävikin vähentämisen ja kiertotalouden edistämisen yritysvastuuohjelmaansa. Hävikin vähentäminen tuotannossa on myös osa Apetitin jatkuvaa materiaalitehokkuuden kehittämistä. Apetit on myös mukana elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksessa, jonka keskeisiä tavoitteita on tuotannon sekä raaka-aineen käytön tehokkuuden parantaminen. Hävikkiruoanlaitossa luovuus kunniaan Hävikkiruoanlaitossa kannattaa olla luova ja yhdistellä kotoa löytyviä raaka-aineita uusilla tavoilla. Reseptiä ei kannata noudattaa pilkuntarkasti, sillä luovuus palkitaan makuelämyksillä ja vähentyneellä ruokahävikillä. Apetitin kasvisruokamestari Teemu Hursti on kehittänyt Hävikkiviikkoa varten reseptejä, jotka tekevät hävikin vähentämisestä helppoa: reseptejä saa ja pitää tuunata sen mukaan, mitä jääkaapista sattuu löytymään. ”Reseptit on tarkoitettu luovan hävikkikokin inspiraatioksi ja ohjenuoraksi. Hävikkiruoanlaitossa kokeilunhalu on hyvästä ja eri ainesosia kannattaa testata rohkeasti”, sanoo kasvisruokamestari Hursti. Kasvisruokamestarin hävikkireseptit: Aamiaispelti Kasvissosekeitto Papu-gnocchivuoka Kasvis-pinaattikiusaus Luomupinaatti-jogurttikastike

Räpin pellonpiennarpäivä esitteli uusimpia tutkimustuloksia

Räpin koetilalla järjestetty pellonpiennarpäivä kokosi 16.8. yhteen kiinnostuneita kuulijoita sekä useita asiantuntijoita kertomaan koetilalla käynnissä olevista kokeista ja tutkimuksista. Koetilan toiminnan painopisteet ovat kestävien viljelymenetelmien kehittämisessä sekä lajikekokeissa laadukkaiden kasviksien viljelyn turvaamiseksi. Yksi Räpillä toimiva taho on kestävän ja vastuullisen ruoantuotannon ja vesienhoidon hyväksi työskentelevä Pyhäjärvi-instituutti. ”Kun tehdään tutkimustyötä on tärkeää että kokeita ja tutkimuksia päästään testaamaan käytännössä koetilalla. Tärkeässä osassa ovat myös viljelijät, jotka uskaltavat ottaa kokeiluun uusia asioita. Näin voi syntyä jotain uutta”, pohtii Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola. Herne on Apetitille merkittävä kasvi ja se näkyy myös viljelykehityksessä. Apetitin pakasteherneille tärkeimpiä ominaisuuksia ovat makeus, tasainen vihreys, laatu ja tietysti se, että käytössä on eriaikaisia lajikkeita. Tänä vuonna koeviljelyssä on 28 uutta hernelajiketta. ”Herne on tosi tärkeä Apetitille ja sen viljelyä ja lajikkeita kehitetään jatkuvasti. Hernekokeissa tutkimme monia asioita. Lehdettömillä ja lehdellisillä lajikkeilla on omat hyötynsä. Lisäksi tutkimme keltaherneen lajikkeita ja etsimme lajiketta, joka toimii vihannesmassassa kuitenkaan värjäämättä sitä vihreäksi,” kertoo Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki. Apetit viljelyttää tällä hetkellä 1400 hehtaaria hernettä. Tulevana vuonna Apetit pyrkii kasvattamaan sopimusviljellyn herneen alaa. Tuoreena pakkaseen Pellonpiennarpäivillä nähtiin myös ruutukokeita muista palkokasveista. Näistä eniten kiinnostusta herätti kikherne. Apetit lisäsi kikherneen viljelyalaa viime vuodesta kolmeen hehtaariin ja tutkimuksen jännittävin osa on vielä edessä, nimittäin puiminen. ”Tänä vuonna tulemme keskittymään erityisesti puintitekniikan hiomiseen. Kun saamme palot aukeamaan ja puintitekniikan kuntoon, on hyvin todennäköistä, että tulemme viljelemään isompia aloja kikhernettä,” kertoo Huhdanmäki. Kikherne ehtii hyvin Suomen olosuhteissa kypsymään. Lisäksi se on syväjuurisena kasvina hyvä maanparannuskasvi. Apetitin kasvikset pakastetaan tuoreena. Sama koskee kikhernettä. ”Meidän on tarkoitus kerätä kikherne tuoreena eli vihreänä. Emme ole kuulleet, että muut toimisivat näin. Useimmiten kikherne on totuttu näkemään tuleentuneena eli kellertävänä ruokapöydässä,” kertoo Huhdanmäki. Tutkimustieto sopimusviljelijöiden hyödyksi Kikherneestä oli kiinnostunut myös viljelijä Ilkka Kahala. Hän viljelee Apetitille sopimusviljelijänä luomuhernettä ja lisäksi härkäpapua, kevätvehnää ja apilaa siemeneksi sekä myllyruista ja -kauraa. ”Tulin mielenkiinnosta paikalle ja erityisesti kiinnosti kikherne. Halusin kuulla lisää sen viljelystä.” Kahala kuulee mielellään viljelykehityksen hankkeista ja niiden tuloksista. ”Olisi hyvä, jos keskeisistä tuloksista saisi jonkin yhteenvedon, johon voisi sitten viljelykauden kiireiden päätyttyä tutustua.” Huhdanmäki toteaa, että yleistä tietoa voidaan jakaa eteenpäin, mutta ei esimerkiksi kasvinjalostajille kriittistä tietoa. ”Periaatteena on, että koe- ja tutkimustoiminnasta saaduista tuloksista hyötyvät myös sopimusviljelijämme esimerkiksi siten, että tarjoamme heille uusia lajikkeita viljelyyn. Yksi hyvä esimerkki on porkkanaverkkojen hyödyntäminen. Kun entiset torjuntakeinot kävivät tehottomiksi porkkanan sitkeintä tuholaista kemppiä vastaan, ryhdyttiin koetilalla testaamaan porkkanaverkkoja. Nyt ne ovat laajasti käytössä. Niiden ansiosta porkkananviljely on ylipäänsä mahdollista,” Huhdanmäki kertoo. Räpin peltopäivä järjestettiin yhteistyössä seuraavien hankkeiden kanssa: Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon, BioEväät – maan kasvukunnon ja vesitalouden parantaminen, Green Future of Satakunta, Kestävät kasvinsuojeluratkaisut ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma), PeltoAI – innovatiiviset seurantamenetelmät ja tekoäly ruoka- ja vesitaloudessa (Euroopan aluekehitysrahasto), Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto (Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera), ECOSOL (SusCrop ERA-NET), SUSPO (MMM-makera).